Puhe on siis siitä, että yritystoiminta ja julkinen hallinto yrittävät sopeutua maailman muuttumiseen, katseltuamme aikamme pelkääjän paikalta kuinka meitä viedään. Pitäisi siis sopeutua johonkin, jonka muutoksen kingit eli kuluttajat ovat käynnistäneet.

Kuluttajat voivat valintoja tehdä ja niin totisesti ovat tehneetkin, ei digitalisaatiota muuten jatkuvasti tapahtuisi. Mutta meidän kuluttajia tai kansalaisia palvelevien tuotantohärveleiden ei pitäisi enää filosofoida, että onko teknologia SE muutostekijä vai ei.

Suomen elinkeinoelämällä ja julkisella sektorilla on muutoksessa yhteinen haaste yrittäessämme pysyä mukana kyydissä tai päästä jopa apukuskeiksi. Jos nyt on jo tunnustettu, että uuteen maailmaamme eivät tepsi vanhat konstit, niin entäpä jos haasteeseemme löytyisi yhteisiä ratkaisujakin?

Yhteen sellaiseen ehdotukseen törmää yhä useammin ja nyt olisin valmis lyömään lanttini sen hevosen puolesta: panostus alustojen, eli digikielellä platformien, rakentamiseen niin teollisuudessa kuin julkisissa ja yksityisissä palveluissakin.

Esimerkkejä on koko ajan ilmassa, tunnetuista ratkaisuista ja uusista mahdollisuuksista:

• Älykkään kodin, energian ja laitteiden yhteinen alusta – ai, se onkin jo tekeillä Saksassa, EEbus nimeltään
• Alusta, jonka avulla voisimme hallita omaa tietoamme (sitä Mydataa) ja sen käyttöoikeuksia - kuka jatkaisi tätä jo ideoitua asiaa eteenpäin, tehtäisiin globaali EU:n uutta tietosuoja-asetusta hyödyntävä ja hyödyttävä palvelu?
• Julkiset ja yksityiset työvoimapalvelut yhdessä samalla alustalla avoimien rajapintojen päälle rakennettuina - odottaa aloittamistaan
• Hetkinen, mainitsiko joku Soten – enkä nyt puhu Apotista alustana…

Alustaratkaisut ovat siitä veikeitä, että niitä syntyi ennen kuin niistä tehtiin tiedettä tai niitä teoretisoitiin. Mutta kyllä avoimen hallinnon alustoista sekä julkisen ja yksityisen yhteisistä ratkaisuista on puhuttu ja kirjoitettu jo jonkin aikaa.

Mm. viitisen vuotta vanhassa, digiajassa siis ammuvainaan aikaisessa, artikkelikokoelmassa ”Open government” Tim O’Reilly toteaa: ”On väärin ajatella kahtiajakoa julkisten tai yksityisten palveluiden välillä… alustojen rakentajana hallinto voisi pelkistyä olennaisimpaansa”.

Applet, googlet, uberit ja ebayt ovat kaikki omien alustojensa ja ekosysteemiensä keskiössä, kuskin paikalla. Niin voisi olla Suomen julkinen hallintokin sille vielä jäävien palveluiden osalta.

Milloin tuo alustarakentelu sitten pitäisi aloittaa? Olisiko eilen, vaikkapa näistä syistä:

• Tutkimuslaitos CGE:n raportin mukaan 176 merkittävimmän alustayrityksen yhteenlasketusta markkina-arvosta (2015 arvo 4300 Mrd USD) vain 4 % on eurooppalaisissa yrityksissä => elinkeinoelämän tarttis tehdä jotain
•  Kuilu kansalaisten odotusten ja hallinnon toteutuskyvyn välillä on tutkitusti suurempi kuin koskaan historiassa, kansalaiset kun ovat oppineet digitalisaation tavoille (Deloitte: Gov2020 -raportti) => julkisen hallinnonkin tarttis tehdä jotain

Annan lopuksi vähän periksi: kyllä toimintalähtöistä, pelkkää toiminnan muutostakin tarvitaan, ilman yhtään teknologian apuja. Virtaviivaistamista, leanausta, turhan pois jättämistä.

Hallitusohjelmamme kehottaa jättämään pois turhat prosessit ja sitten – kyllä, sitten digitalisoimaan loput. Mutta vaikken koskaan ole nähnyt sitä pitkäkaulaista lentokyvytöntä lintua pistämässä päätä pensaaseen tai hiekkaan niin veikkaanpa sen näyttävän vähän samalta kuin teknologian kieltäminen digitalisaation ja koko uuden maailman ajurina.

Harri Eskola, digijohtaja, TEM