Tekoäly on Suomessa, EU:ssa ja globaalisti hype-käyrän huipulla ja edustaa monin paikoin lupausta digitaalisen tulevaisuuden toteutumisesta. Tekoälyn mahdollisuudet ovat monella sektorilla kiistattomat ja muutos tulee heijastumaan myös työn ja työelämän murrokseen. Itse kukin joutuu pohtimaan, ovatko omat tiedot ja taidot kohdillaan sitä päivää varten, kun tekoäly tulee oman työn tukiälyksi ja ohjelmistorobotti työpariksi.  

Eurooppa pyrkii merkitykselliseksi tekoälyn kehittäjäksi ja datatalouden suunnannäyttäjäksi. Kisa on kova, eivätkä USA tai Kiina anna tasoitusta. Tuhannen taalan (tai euron) kysymys kuuluukin, onko meistä eurooppalaisista voittamaan kisaa ja millä eväillä?

Euroopalla on kaikki edellytykset globaaliin menestykseen. Euroopan strategia on erilainen, mutta saattaa pidemmällä aikavälillä ratkaista pelin eduksemme. Etiikka, läpinäkyvyys ja vastuullisuus teknologioiden soveltamisessa ovat eurooppalaisen kehityksen ytimessä. Hyödynnämme digimurroksen ihmisten ja hyvinvoinnin hyväksi kestävällä tavalla.

Mutta onko Euroopalla riittävää ketteryyttä ja kykyä hyödyntää nousevia avainteknologioita niin, että Euroopan kasvu ja asema globaaleilla markkinoilla vahvistuvat? Sekä eurooppalaista liiketoimintaympäristöä että rahoitusta tulee vahvistaa, että Euroopasta tulee uusien liiketoimintojen syntymisen ja skaalaamisen koti. Olemme vahvoja tieteessä, mutta sen hedelmät korjataan uutena liiketoimintana liian usein muualla. Menestys digitaalitaloudessa vaatii myös selkeää ja mahdollistavaa sääntely-ympäristöä, toimivia sisämarkkinoita ja määrätietoista kauppapolitiikkaa.

Suomella on näihin painotuksiin vaikuttamisen paikka tässä ja nyt. EU:n politiikkasisältöihin vaikuttaminen tapahtuu nimittäin strategisesti ja pitkällä tähtäimellä komission viiden vuoden työohjelman ja EU:n monivuotisten rahoituskehysten kautta. EU:n seuraavaa viiden vuoden ohjelmaa suunnitellaan ja rahoituskehyksistä vuosille 2021–2017 neuvotellaan parhaillaan. Koska Suomi toimii EU-puheenjohtajamaana syksyllä 2019, on meidän panoksemme EU:n yhteisen tulevaisuuden sisältöön nyt poikkeuksellisen painava ja meiltä odotetaan avauksia eurooppalaisen datatalouden seuraavaan vaiheeseen.

Jos pelaamme korttimme Euroopassa oikein, tulevina vuosina Euroopassa syntyy innovatiivisten startup-yritysten luomia ja edelleen kehittyviä, yli miljardin euron valuaatioon yltäviä alustoja, jotka luovat arvoa ja hyvinvointia kestävästi ja eettisesti sinun, minun ja meidän datallamme. Jotta Eurooppa saavuttaa tavoittelemansa datatalouden hyödyt, on tärkeää, että saamme datan liikkumaan, tekoälyosaamisemme kehittyy, luottamuksen ilmapiiri säilyy ja että digitaaliset tiedot, taidot ja osaaminen saatetaan kaikkien kansalaisten ulottuville muuttuvassa yhteiskunnassa.

Kaikki mahdollisuudet tällaiselle kehitykselle ovat olemassa. Maanosamme digitulevaisuus näyttää minun näkövinkkelistäni juuri nyt oikein valoisalta.

Ilona Lundström, ylijohtaja
innovaatiot- ja yritysrahoitusosaston osastopäällikkö, TEM