Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla tehtävän ilmasto- ja energiastrategian valmistelun lähtökohtana on Suomen tavoite olla hiilineutraali 2035, ja että tämä saavutetaan kustannustehokkaasti ja alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesti.

Ilmasto- ja energiastrategia käsittelee laajasti kaikkia päästöjä, mutta huomion keskipisteessä on päästökauppasektori ja erityisesti energia ja teollisuus.

Hallitus sopi jo viime kevään puoliväliriihessä, että ilmasto- ja energiastrategian alalta haetaan 6-7 miljoonan tonnin lisäpäästövähennyksiä. Nyt viime viikon budjettiriihessä pystyimme toteamaan, että olemme hyvin tällä polulla.  

EU:n päästökaupan kiristyminen sekä hallituksen päättämät energiaverotuksen uudistukset sekä kestävän kasvun panostukset vievät kohti tavoitetta.

Polun teollisuuden päästöjen vähentämiseen osoittavat teollisuuden ja toimialojen laatimat vähähiilisyystiekartat. Arvostan suuresti niiden puitteissa tehtyä työtä ja katson, että niiden on oltava pysyvä ja elävä osa ilmastopolitiikkaa.

Olennaista on, että Suomi on oltava sellainen investointiympäristö, joka tukee tiekarttojen toteuttamista.

EU-sääntely vaikuttaa myös merkittävästi siihen, miten voimme onnistua tavoitteissamme. Se tuo sekä selkänojaa esimerkiksi kiristyvän päästökaupan myötä, mutta myös huolta ristikkäisestä sääntelystä. Tämä koskee esimerkiksi energiatehokkuustavoitteita.

Olemme strategian valmistelussa tunnistaneet viisi erityisteemaa, joita strategiassa on käsiteltävä. Ne ovat:

• Sähköistyminen ja järjestelmäintegraatio,
• Vety ja sähköpolttoaineet,
• Tulevaisuuden lämpöjärjestelmä eli käytännössä hiilen, öljyn ja turpeen korvaaminen sekä biomassan rooli ja polttoon perustumattomat lämmöntuotantomuodot,
• Merituulivoiman edistäminen ja
• Ydinenergia.

Hyvä uutinen on, että energian tuotannon, erityisesti sähkön päästöt ovat vähentymässä nopeasti. Ylitimme hetki sitten merkkipaalun, kun suurempi osuus Suomen kuluttamasta energiasta oli uusiutuvaa kuin fossiilista. Energiateollisuus on kertonut, että he joutuvat päivittämään arvionsa kaukolämmön päästöjen vähenemisestä vuoden sisään.

Energian tuotannon päästöt ovat siis jo nykykehityksellä vähenemässä radikaalisti vuoteen 2035 mennessä. Tähän vaikuttaa uusi ydin- ja tuulivoima, kivihiilen energiakäytön kielto, turpeen käytön markkinaperusteinen pieneneminen sekä rakennusten öljylämmityksen väheneminen.

Samalla teollisuuden päästöjen vähentäminen tulee vaatimaan mittavia investointeja prosessipäästöjen vähentämiseen.

Päästöt vähenevät investoimalla

Haluan korostaa, että investointien merkitys on aivan keskeinen teollisuuden päästövähennysten saavuttamisessa. Olen tyytyväinen, että tämä tunnistettiin hallituksen budjettiriihessä tekemissä linjauksissa.

Euroopan komission oman arvion mukaan EU:n ilmastotavoitteiden saavuttaminen tulee edellyttämään 3 500 miljardin euron edestä investointeja koko EU:n alueella. On siksi aivan keskeistä, että sääntely tukee eikä jarruttaa kustannustehokkaita, päästöjä vähentäviä investointeja.

Hyvä esimerkki tästä on paljon puhuttu SSAB:n Raahen terästehtaan mahdollinen siirtyminen vetypelkistykseen teräksen valmistuksessa. Me voimme luoda suotuisaa ympäristöä investoinnin toteuttamiselle, mutta päätös on yrityksen.

Olennaista on, että pystymme ylläpitämään ennakoitavaa ja vakaata toimintaympäristöä, jotta yritysten ja teollisuuden kannattaa investoida vähäpäästöiseen tuotantoon. Uskon, että näin toimien vähähiilisyys voi olla myös uusi Suomen kasvun strategia. Hyvä kasvu- ja työllisyyspolitiikka onkin siis myös hyvää ilmastopolitiikkaa.

Hallitus on jo osaltaan pyrkinyt tukemaan tätä murrosta alentamalla teollisuuden sähköveron tason EU:n minimiin. Myös energiaintensiivisten yritysten sähköistymisen tuki, josta hallituksen esitys annetaan eduskunnalle nyt syksyllä, tukee tätä.

Lisää uusiutuvaa ja päästötöntä energiaa

Tulemme tarvitsemaan runsaasti lisää puhdasta sähkön tuotantoa, kun teollisuus sähköistyy ja liikenne puhdistuu. Esimerkiksi vety tulee olemaan todella tärkeä teollisuuden prosesseissa, ja sen tuotantoon tarvitaan sähköä.

Uskon, että tämä kasvava uusituvan energian tarve pystytään kyllä täyttämään. VTT:n arvio kuvaa hyvin, että vuonna 2035 iso osa sähköstä tuotetaan tuulella ja ydinvoimalla. Myös bioenergialla ja vesivoimalla on tärkeä rooli sähköjärjestelmässä.

Nostan tässä kohtaa huolena EU:n kiristyvät energiatehokkuustavoitteet. Komission esityksessä väläytetään sitovia maakohtaisia tavoitteita energiankäytön vähentämisestä. Tämä on ristiriidassa omien suunnitelmiemme kanssa. Olennaisempaa on keskittyä sähköntuotannon päästöjen vähentämiseen ja järkevään energiatehokkuuteen.

Teollisuus ja koko yhteiskunta sähköistyy, ja se tulee vaatimaan runsaasti puhdasta ja toimitusvarmaa energiaa. Miten tämä puhtaan sähkön ja lämmön tarve siis täytetään?

Merituulivoiman investointivarmuuden edistämiseksi selkeytämme mallia, jolla rannikollemme voidaan merituulivoimaan investoida.

Uusiutuvat polttoaineet kuten biodiesel, biokaasu ja uutena vety ja sähköpolttoaineet ovat tärkeä osa liikenteen päästövähennyksiä.

Kestävä bioenergia tulee olemaan erittäin tärkeä osa erityisesti lämmöntuotantoa, varsinkin kun kivihiili ja turve korvautuvat nopeasti. Samalla panostamme voimakkaasti polttoon perustumattomien teknologioiden kehittämiseen ja käyttöönottoon. Tälle tärkeä tuki oli budjettiriihen päätös siirtää hukkalämpöä hyödyntävät konesalit, lämpöpumput, sähkökattilat ja geotermiset laitokset alempaan sähköveroluokkaan.

Ydinvoimalla tulee olemaan merkittävä rooli jatkossakin toimitusvarman, puhtaan sähkön tuotannossa. Tulevaisuuden kiinnostava mahdollisuus myös lämmön tuotannossa ovat pienet modulaariset ydinreaktorit.

Ilmasto- ja energiastrategia tulee käsittelemään myös laajasti energiapolitiikkaamme, ei pelkästään päästövähennyksiä. Nämä ulottuvuudet ovat sekä elinkeinoelämämme että yhteiskunnan toiminnan peruspalikoita. Tehtaiden ja konesalien pitää saada virtaa luotettavasti, edullisesti ja puhtaasti, ja kotien pitää lämmetä kovillakin pakkasilla.

Vety tulee olemaan tärkeä osa teollisuuden päästöjen vähentämistä ja joustavaa energiajärjestelmää. Olemme kuitenkin takamatkalla vedyn tuotannossa käytettävien elektolyysereiden investointisuunnitelmassa. Ero on suuri jo Ruotsiin verrattuna.

Siksi meillä on todellinen tarve kansalliselle vetystrategialle, vähän samaan tapaan kuin laadimme kansallisen akkustrategian.

Hiilikädenjäljen vahvistamisella vaikuttavuutta

Haluan nostaa esiin uuden painotuksen, josta hallituksessa päätimme ilmasto- ja energiastrategiaan liittyen.

Hiilikädenjälki tarkoittaa hyötyä, jonka yrityksen tuote tai palvelu aiheuttaa päästöjen vähentämisessä. Eli käytännössä se voi olla vaikka tehokkaampi moottori, joka kuluttaa vähemmän tai puhtaampaa energiaa, uusi kestävämpi materiaali, joka korvaa saastuttavia tai vaikka tehokkaampi kuljetus digitalisaation avulla.

Koko maailma etsii nyt ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Tässä on nähtävä myös mahdollisuus suomalaisten yritysten hiilikädenjäljen kasvattamiselle. Päästöjä vähentävät ratkaisut ovat kasvava markkina.

Hiilikädenjäljen kasvattamisen kannattaa ottaa Suomen ilmastopolitiikan tavoitteeksi oman hiilineutraaliustavoitteen rinnalle. Me voimme tässä asiassa olla globaalisti kokoamme suurempia.

Suomalainen osaaminen esimerkiksi energia-alalla, jätehuollossa, teknologiassa sekä bio- ja kiertotaloudessa voi auttaa Eurooppaa ja maailmaa saavuttamaan ilmastotavoitteet. Samalla ne tuovat Suomeen investointeja ja vientituloja. Näistä minulta kysytään aina, kun liikun maailmalla.

Vihreä siirtymä on nyt investointien ja kasvun isoin ajuri ja tässä on meillä suuri mahdollisuus.

Linkit:
Tallenne (15.9.2021) ministeri Lintilän mediainfosta: ilmasto- ja energiastrategian valmistelu 
Ministeri Lintilän esityskalvot mediainfossa (15.9.2021)