TEMatiikkaa-blogi

TEMatiikkaa-blogissa julkaistaan ministeriön ajankohtaisia aiheita käsitteleviä kirjoituksia.

Elinvoima syntyy alueiden vahvuuksista ja erityispiirteistä

Hanna-Maria Urjankangas Julkaisupäivä 17.6.2019 13.42 Blogit

Aluekehittäjän sydäntä lämmittää, kun erilaiset alueet ja niiden kehitys on viimeisen vuoden aikana noussut myös julkiseen keskusteluun. Olemme heränneet väestön keskittymisen vaikutuksiin sekä kasvavissa kaupungeissa että väestöään menettävillä alueilla. Pelkkä väestömuutosten seuraaminen antaa alueiden tilanteesta kuitenkin hyvin yksipuolisen kuvan. Myös vähenevän väestön alueilla voi olla menestyviä yrityksiä, hyvinvoivia asukkaita ja uudistumisen mahdollisuuksia.

Mitä sitten alueiden kehittämisellä tavoitellaan? Koko maan pitäminen asuttuna ei ole ollut agendalla enää aikoihin – sen sijaan alueiden tasapainoinen kehitys on. Aluekehittämisen painopisteet elävät ajassa, sillä ne määritellään hallituskausittain laadittavassa aluekehittämisen painopistepäätöksessä eli tuttavallisemmin ALKE-päätöksessä.

Lähtölaukauksen päätöksen valmistelulle antaa hallitusohjelman julkistus. Tarttumapintaa riittää tällä kertaa 190-sivuisessa ohjelmassa. Elinvoimainen Suomi -otsikon alla tavoitteeksi on asetettu menestyksen rakentaminen alueiden ja kaupunkien vahvuuksien ja erityispiirteiden ympärille. Hallitusohjelma tunnistaa metropolialueen, suuret kaupungit, maakuntakeskukset, seutukaupungit ja harvaan asutut alueet. Koko Suomen monimuotoista elinvoimaa vahvistetaan osana kestävän kasvun strategiaa.

Aluekehittämispäätöksen yhteydessä tulee valmisteltavaksi sopimusperustainen, kumppanuuteen perustuva aluekehittämisen toimintamalli. Toimintamalli on sateenvarjo, joka kokoaa yhteen aluekehittämisen tavoitteet ja toimet sekä antaa raamit rahoituksen kohdentumiselle.

Koko Suomen monimuotoista elinvoimaa vahvistetaan osana kestävän kasvun strategiaa

Erilaisten alueiden elinvoiman vahvistamiseen tähtäävä hallitusohjelma antaa mahdollisuuden nostaa keskusteluun niin kaupungistumisen paineet kuin supistuvien alueiden tematiikan. Väestökehitys on tässä keskustelussa vain yksi muuttuja, paljon oleellisempaa on keskittyä miettimään vaikkapa sitä, millainen on supistuvan alueen elinvoimastrategia.

Ilmastonmuutoksen hillintä, elinkeinoelämän uudistuminen ja innovaatiot, osaaminen, sivistys ja koulutus työelämän murroksessa, saavutettavuus sekä osallisuus ja eriarvoistumisen ehkäisy ovat alueiden elinvoiman kannalta keskeisiä teemoja. Oleellista on se, miten nämä sisällöt kääntyvät tahtotilaksi ja erilaiset kaupungit ja maaseudun huomioon ottaviksi toimenpiteiksi. Tätä valmistelua olemme innolla käynnistämässä yhdessä kumppaniministeriöiden, maakuntien liittojen, ELY-keskusten, kaupunki-, maaseutu- ja saaristotoimijoiden sekä muiden sidosryhmien kanssa.   

Aluekehittämispäätös on hallituksen tahdonilmaus, mutta painopisteiden tulkintaa ja toimeenpanoa tehdään myös maakuntien liitoissa, joilla on vastuu oman alueensa kehittämisestä.

Valmisteluun pääsee osallistumaan syksyn aikana järjestettävissä työpajoissa ja Seinäjoella 8.-9. lokakuuta järjestettävillä aluekehittämispäivillä. Luonnos päätöksestä tulee avoimelle kommentointikierrokselle loppusyksystä. Valtioneuvosto hyväksyy aluekehittämisen painopisteet vuoden 2019 lopulla.

Twitterissä keskustelua käydään aihetunnisteella #alke2020. Tervetuloa haastamaan!

Lue lisää tem.fi/aluekehittamispaatos

Hanna-Maria Urjankangas, erityisasiantuntija, työ- ja elinkeinoministeriö

Kommentit
Ei kommentteja vielä Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita