TEMatiikkaa-blogi

Energiatehokkuus ensin

Pentti Puhakka Julkaisupäivä 3.7.2017 11.05 Blogit

Energiaministerimme sopivat heti juhannuksen jälkeen, että EU:ssa tavoitellaan lähes kolmanneksen energiatehokkuuden lisäystä vuoteen 2030 mennessä. Jos Euroopan parlamentti saadaan samalle kannalle loppuvuodesta, niin EU:n yhteiseksi tavoitteeksi vahvistetaan 1 321 miljoonaa öljytonnia vastaava primäärienergian tai 987 miljoonaa öljytonnia vastaavan loppuenergian käyttö vuonna 2030.

Tämä yhteinen tavoite toimii ohjenuorana myös kansallisille energiatehokkuustavoitteille, jotka jäsenvaltioiden pitää ilmoittaa vuonna 2018 komissiolle.

Onko tuo 30 prosenttia pois energiakäytöstä paljon vai vähän? Hyvä kysymys, sanoisi poliitikko, ehkäpä moni virkamieskin. Energiankäytön saloihin lähemmin perehtynyt voisi todeta, että Euroopassa energiankäyttö on tullut mukavasti alas kohti 20 prosentin tehostumistavoitetta vuoteen 2020.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana teollisuus on tehostanut energiankäyttöään parikymmentä prosenttia ja uudet asunnot käyttävät noin 40 prosenttia vähemmän energiaa kuin kaksikymmentä vuotta sitten rakennetut. 

Osittain tätä hyvää kehitystä on edesauttanut Euroopassa vallinnut talouden hitaan kasvun kausi. Asiantuntija jatkaisi, että primäärienergian tai loppuenergian kulutus eivät ole hyviä mittareita energiatehokkuudelle. Kun energiakäyttö tuppaa tunnetusti lisääntymään talouden kehittyessä suotuisasti ja päinvastoin. Eli tässä voi helposti mennä puurot ja vellit sekaisin kun energiatehokkuudelle ei ole pystytty yhteisesti sopimaan hyvää makrotason tai sektorikohtaisia mittareita.

Oma lukunsa on sitten vielä energiankäytön tilastointi: kun siirrymme tuontisähköstä omaan sähkön tuotantoon lämpövoimalaitoksessa, niin primäärienergian kulutuksemme jopa kolminkertaistuu, vaikka käytetty sähkömäärä pysyisi samana. Tilastoja on hyvä aina lukea kriittisin silmin.

Tämä kaikki huomioon ottaen tuo 30 prosentin energiankäytön tehostaminen on kova tavoite. Se edellyttää uutta, energiapihiä tekniikkaa energia- ja liikennejärjestelmiin, teollisuuteen ja rakennuksiin, inhimillisten käyttötottumusten ja kulutustapojen merkitystä unohtamatta.

Kaikista mittaamiseen liittyvistä hankaluuksista huolimatta on erinomaista, että energiatehokkuus on lopulta noussut kärkeen myös EU:n puhtaan energian agendalla. Kun energiatehokkuus liittyy lähes kaikkiin inhimilliseen ja talouden toiminnan osa-alueisiin, me kaikki yhdessä ja jokainen erikseen voimme tehdä osamme. Ja Suomen valitsemalla tiellä on hyvä jatkaa: Kustannustehokkuus ja markkinavetoisuus edellä, elinkeinoelämän ja koko yhteiskunnankin kilpailukykyä parantaen.

Näissä talkoissa myös arkiset käyttötottumuksemme ja tapamme on syytä laittaa luupin alle.  Energiatehokkuustoimissa joukkovoima tulee kunniaansa. Kun vaihdamme jokaisessa kodissa pari lediä vaikkapa halogeenien tilalle, niin säästämme jo Suomessa yhdessä ja yhteensä jopa kymmenen ison tuulivoimalan sähköntuotannon verran. Entäpä kun tämä tehdään koko Euroopassa?  Samansuuntaisen säästöefektin saamme aikaan vaihtamalla rakkaan automme polkupyörään työ- tai kauppamatkalla kelien salliessa.

Oma lukunsa energiatehokkuuden kannalta on tietotekniikka ja digitalisaatio. Voimme vähentää vaikkapa ruokahävikkiä ja kokousmatkoja uusinta tietotekniikka hyödyntäen. Liikkumiseen on syntymässä monenlaisia palveluja, jotka ovat omiaan tehostamaan energiankäyttöä. Edes taivas ei ole rajana, kun erilaisia energiaa säästäviä ratkaisuja kehitetään ja tuodaan vikkelästi kansalaisten ulottuville.

Useammaltakin taholta vakuutellaan, että antamalla energian tuntimittaustietomme murskattavaksi ja jatkojalostettavaksi ketterille kehittelijöille, voimme kohta nauttia uusista palveluista. Ne tekevät energian käytön ja arjen hallinnan energiaviisaasti helpoksi.

Pentti Puhakka, neuvotteleva virkamies, TEM

Lisää kommentteja

Syötä kommenttisi tähän.