TEMatiikkaa-blogi

TEMatiikkaa-blogissa julkaistaan ministeriön ajankohtaisia aiheita käsitteleviä kirjoituksia.

EU:n markkinavalvonta-asetuksen täytäntöönpano Suomessa: mahdollisuus tehdä viisaasti

Tomi Lounema Julkaisupäivä 17.10.2019 9.26 Blogit

Kuva: Tomi LounemaEU:n uusi vaatimustenmukaisuus- ja markkinavalvonta-asetus tuli voimaan 15.7.2019. Sen tavoitteena on vähentää vaatimustenvastaisten tuotteiden määrää sisämarkkinoilla, tehostaa markkinavalvontaa ja parantaa sisämarkkinoiden toimintaa. Tavoitteena on myös tasapuolisten kilpailuolosuhteiden luominen kaikille talouden toimijoille, kuten kirjoitin aiheesta elokuussa. Asetusta aletaan soveltaa pääosin kesällä 2021.

Markkinavalvonta-asetuksella yhdenmukaistetaan eurooppalaista markkinavalvontasääntelyä. EU-asetus on suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä jäsenvaltioissa, niin Suomessakin. Asetus on kirjoitettu EU-sääntelymallin mukaisesti, eli säännökset ovat tavoiteperusteisia. Asetuksessa jätetään useassa asiassa jäsenvaltioille liikkumavaraa ja toisaalta monet säännökset on kirjoitettu siten, että jäsenvaltioilta edellytetään vielä toimia sääntelyn panemiseksi täytäntöön. Nämä toimet toteutetaan Suomessa monelta osin lainsäädännöllä, jotta täytetään perustuslainkin vaatimukset viranomaistoimintaa koskevan sääntelyn täsmällisyydestä ja tarkkarajaisuudesta.

Ainutkertainen mahdollisuus parempaan sääntelyyn

TEM:llä on markkinavalvonta-asetuksen kansallisessa täytäntöönpanossa kahtalainen rooli. Ensiksikin TEM koordinoi valtioneuvoston tasolla uuden asetuksen täytäntöönpanoa ja TEM:ssä valmistellaan muutokset yleiseen markkinavalvontalakiin, jota voidaan hyödyntää kaikissa ministeriöissä ja kaikilla tuotesektoreilla.

Toisekseen TEM valmistelee tarpeelliset muutokset vastaavasti kuten muutkin ministeriöt vastuullaan oleviin tuotelakeihin. Markkinavalvonta-asetus koskee 70 eri EU:n tuotesäädöstä, joista valtaosa on direktiivejä muutamien ollessa EU-asetuksia. Näitä ovat mm. sähkölaitteet, kosmetiikka, räjähteet ja rakennustuotteet. TEM:n vastuulla on 26 säädöstä, YM ja LVM:n kummankin 18 kpl, STM 12 kpl sekä MMM ja SM yksi säädös. Lisäksi VM:n rooli on tärkeä ulkorajavalvontaan liittyvien kysymysten vuoksi.

Nyt on ainutkertainen mahdollisuus luoda parempaa sääntelyä ja säästää merkittävässä määrin voimavaroja yhdenmukaisilla ja yhteisillä säädösratkaisuilla.

TEM:ssä on parhaillaan työn alla artikla artiklalta tehtävä analyysi siitä, mitkä asetuksen artiklat ja säännökset vaativat kansallisesti toimenpiteitä. Ne voivat olla lainsäädännön muuttamista, asetuksen kanssa päällekkäisen säännösten kumoamista tai muita toimia, esimerkiksi yhteystahon nimeäminen. Säädöstoimien osalta arvioidaan, mitkä säännökset voitaisiin kattaa TEM:n valmistelussa olevalla markkinavalvontalailla. Lisäksi arvioidaan, mitkä säännökset on vietävä erillisiin tuotelakeihin. Näiden muutosten osalta valmisteluvastuu on kullakin substanssiministeriöllä. Kun arvio lähiaikoina valmistuu, se toimitetaan muille ministeriöille.

Sääntelyn yhdenmukaisuus hyödyttää kaikkia osapuolia

Tämän jälkeen TEM:ssä käynnistyy markkinavalvontalain muutosten valmistelu. Sille on hyvänä lähtökohtana vuoden 2017 alusta lukien voimassa ollut, NLF-sääntelyyn perustuva markkinavalvontalaki. Kokemukset markkinavalvontalaista ovat erittäin myönteisiä. Tavoite on, että kaikki sellaiset säännökset, jotka ovat samankaltaisia tuotesektorista riippumatta, tuotaisiin horisontaaliseen markkinavalvontalakiin, jolloin sektorikohtaisiin tuotelakeihin kohdistuisi vähemmän muutospaineita ja sääntely olisi mahdollisimman koherenttia.

Uudistuksen yhteydessä on luontevaa pyrkiä siihen, että markkinavalvontaa koskeva sääntely saadaan yhdenmukaiseksi.

Uudistuksen yhteydessä on luontevaa pyrkiä siihen, että markkinavalvontaa koskeva sääntely saataisiin yhdenmukaiseksi, eli hyödynnettäisiin horisontaalista markkinavalvontalakia sen sijaan että markkinavalvonnasta säädettäisiin aiempaan tapaan erikseen kuussakin tuotelaissa. Tästä hyötyisivät kaikki osapuolet.

Yritykset, kauppa ja teollisuus voivat luottaa siihen, että markkinavalvonta menee aina samojen säännösten mukaan. Uudistuksen yhteydessä valmisteltavaksi tulisi vähemmän pykäliä ja tulevissa muutoksissa riittäisi, että vain yhtä lakia muutetaan. Markkinavalvontaviranomaiset käyttäisivät tuoteryhmästä riippumatta yhdenmukaisia menettelyitä, mikä selkeyttää valvonnan tekemistä. Lopulta kuluttajat, työntekijät ja ympäristö hyötyvät, kun markkinavalvonta on tehokasta ja tuo turvaa tuotteiden loppukäyttäjille.

Onnistuminen = yhdessä tekemistä, luottamusta, viestintää

TEM on yhteydessä muihin ministeriöihin horisontaalisiin markkinavalvontaa ja ilmoitettuja laitoksia koskevien lakien hyödyntämiseksi erillisissä tuotelaeissa. Asia tullaan ottamaan esille myös ministeriöiden lainsäädäntöjohtajien kesken. Samalla on hyvä tilaisuus muuttaa kansallista sääntelyä niin, että sektoreilla, joissa lainsäädäntö edellyttää ilmoitetun laitoksen käyttämistä osana tuotteiden vaatimustenmukaisuuden varmistamista, siirryttäisiin viittaamaan horisontaaliseen ilmoitettuja laitoksia koskevaan lakiin.

Markkinavalvonta-asetuksen täytäntöönpanon onnistumisen osalta on keskeistä yhdessä tekeminen, luottamus ja viestintä. Hankkeesta tullaan kertomaan sidosryhmille avoimesti. Syyskuussa TEM järjesti ministeriöille tarkoitetun informaatio- ja keskustelutilaisuuden. Syksyn aikana tullaan järjestämään informaatio- ja keskustelutilaisuudet markkinavalvontaviranomaisille ja elinkeinoelämän järjestöille. Asetuksen täytäntöönpanoa koordinoimaan TEM asettaa ministeriöiden edustajista koostuvan koordinaatioryhmän. TEM jakaa täytäntöönpanosta tietoa sidosryhmien edustajista koostuvalle taustaryhmälle. 

Perustietoa vaatimustenmukaisuus- ja markkinavalvonta-asetuksesta:
https://tem.fi/markkinavalvonta-ja-vaatimustenmukaisuusasetus

Tomi Lounema (@TomiLounema) on kaupallinen neuvos ja yrityslainsäädäntö ja sisämarkkinat -ryhmän päällikkö

Kommentit
Ei kommentteja vielä Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita