Koronakriisi on osoittanut EU:n sisämarkkinoiden merkityksen kansalaisille ja yrityksille. Toimivia sisämarkkinoita tarvitaan myös talouden elpymiseksi ja kasvun luomiseksi pitkällä aikavälillä.

Yhteisten sisämarkkinoiden tarkoituksena on varmistaa tavaroiden, palvelujen, ihmisten ja pääoman liikkuminen unionin alueella, jotta esimerkiksi kuluttajat voivat nauttia laajemmasta valikoimasta ja työntekijät paremmista työskentelymahdollisuuksista.

Sisämarkkinat ovat toimineet koronakriisin aikana pääosin hyvin ja joustavasti, vaikka kriisin alussa havaittiinkin joitakin häiriöitä tavaroiden toimitusketjuissa. Euroopan komissio on saanut ratkottua tavaramarkkinoiden häiriötä hyvässä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Koronakriisi on vaikuttanut huomattavasti palveluiden ja työvoiman vapaaseen liikkuvuuteen, kun jäsenvaltiot ovat sulkeneet rajojaan.

Jäsenvaltiot pohtivat nyt, miten sisämarkkinoiden toimintaa saataisiin entisestään vahvistettua ja siten vauhditettua kriisin jälkeistä taloudellista toipumista. Komissio julkistaa 27. toukokuuta EU:n elpymissuunnitelman, jossa esitetään keinoja EU:n talouden elvyttämiseksi kriisin jälkeen. Sisämarkkinoiden toimivuuden parantaminen ja digitaalisen talouden vahvistaminen tulevat olemaan suunnitelmassa keskeisessä roolissa.

Palveluiden tehokkaampi liikkuminen toisi lisätuloja EU:lle

Euroopan parlamentin tutkimuksen mukaan teollisuustuotteiden sisämarkkinoihin tehtävät parannukset voisivat kasvattaa EU:n taloutta 1,2–1,7 prosentilla EU:n bruttokansantuotteesta eli 183–269 miljardilla eurolla. Nykyisten esteiden poistaminen palvelumarkkinoilta voisi puolestaan kasvattaa EU:n taloutta 2 prosentilla bruttokansantuotteesta eli 297 miljardilla eurolla vuodessa. Palveluiden osuus EU:n sisäisestä kaupasta on edelleen vain noin 20 prosenttia. On selvää, että pitkällä aikavälillä EU:n kilpailukyvyn sekä kasvun varmistamiseksi tarvitaan toimia tavaroiden ja erityisesti palveluiden liikkuvuuden tehostamiseksi.

Sisämarkkinoiden esteet voivat liittyä lainsäädäntöön, mutta monesti syynä voi olla jäsenvaltioiden kansallisten viranomaisten kirjavat käytänteet esimerkiksi yritystoimintaan liittyvissä lupamenettelyissä. Komissio aikoo maaliskuussa antamiensa tiedonantojen mukaan puuttua sisämarkkinoiden esteisiin ja vahvistaa EU-sääntelyn noudattamista. Komissio painottaa sisämarkkinoiden syventämisen olevan jäsenvaltioiden ja EU:n yhteinen tehtävä.

Toimivat sisämarkkinat ovat Suomen kaltaisten vientivetoisten maiden etu.

Toimivat sisämarkkinat ovat Suomen kaltaisten vientivetoisten maiden etu, joten Suomi pitää tärkeänä, että sisämarkkinaesteisiin puututaan sekä vahvistetaan nykyisten sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanoa.

Myös koronakriisi on osoittanut, että jäsenvaltiot tai komissio eivät yksin pysty huolehtimaan sisämarkkinoiden toimivuudesta. Kaikkien pitää huolehtia tavaroiden sekä palveluiden liikkumisesta, ja mahdolliset ongelmat tulee ratkoa yhdessä suunnitelmallisesti. Sisämarkkinat ovat kriisiajan turva, mutta niiden avulla vahvistetaan myös EU:n teollisuuden kilpailukykyä pitkällä aikavälillä.

Isabella Paju, erityisasiantuntija, työ- ja elinkeinoministeriö