Suomen kestävän kasvun ohjelmasta on nyt julkaistu ensimmäinen luonnos. Ohjelma havainnollistaa, miten EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen investointeja on tarkoitus viedä eteenpäin Suomessa.

Ohjelma tuo sisältöä elpymisvälineeseen, josta EU:n jäsenvaltioiden johtajat sopivat vuoden 2020 heinäkuussa. Elpymisvälineen tarkoituksena on vauhdittaa talouden uudelleenkäynnistämistä ja elpymistä koronaviruksen kourista.

Kun ohjelman valmistelu alkoi Suomessa syyskuussa 2020, hallituksessa sovittiin, että keskitytään erityisesti tukien vaikuttavuuteen, fiksuun kohdentamiseen ja vihreän sekä digitaalisen siirtymän tukemiseen. Ohjelman rahoitus kohdistetaan hankkeisiin, joilla on sekä koronakriisistä toipumista että elinkeinoelämän ja yhteiskunnan rakenteiden uudistumista edistävä vaikutus.

Valmistelua on pohjustettu paitsi laajalla poikkihallinnollisella valmistelulla myös tiiviillä vuoropuhelulla sidosryhmien kanssa. Alueiden, kaupunkien, järjestöjen, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa on saatu koottua välttämättömiä evästyksiä siihen, millaisia tavoitteita ja toimenpiteitä ohjelman tulisi viedä eteenpäin. 

Keskustelujen myötä on käynyt selväksi, että tukien vaikuttavuuteen täytyy todellakin kiinnittää huomiota. On vietävä eteenpäin suuria, vaikuttavia kokonaisuuksia. Esille ovat nousseet muun muassa vähähiilisyystavoitteet ja energiasektorin uudistuminen, suomalaisten yritysten vientimahdollisuuksien tukeminen, TKI-investoinnit, digitalisaatio, työllisyyden parantaminen ja koronakriisin pahiten runtelemien alojen auttaminen. 

Samoin Euroopan komission kanssa on matkan varrella käyty hyvää dialogia. Vuoropuhelulla varmistetaan, että ohjelma vastaa kaikilta osin EU-tason kriteerejä.

Ohjelmaluonnos on nyt syytä altistaa kokonaisuudessaan kommenteille ja rakentavalle kritiikille. Ministeriöiden yhteistyönä on pyritty laatimaan sellainen ohjelma, jolla saadaan aikaan sekä nopeita että kestäviä vaikutuksia. On tärkeä panostaa kokonaisuuksiin, jotka tukevat Suomen kaltaisen pienen, avoimen ja vientiin tukeutuvan talouden vahvuuksia ja potentiaalia. 

On erityisen tärkeää, että ohjelmalla tuetaan ja mahdollistetaan yksityisiä investointeja, joiden avulla on mahdollista luoda työpaikkoja ja kestävää kasvua myös tulevaisuudessa. Elpymisen näkökulmasta ohjelman investoinnit täytyy saada käyntiin mahdollisimman pikaisesti.

Työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta suunnitelmaluonnoksessa korostuu useita tärkeitä avauksia.

Energiajärjestelmän murros ja toimialojen vähähiilitiekarttojen toimeenpano ovat ohjelmaluonnoksessa keskeisessä asemassa. Näillä on iso rooli ohjelmalle kansallisesti asetetun vihreän siirtymän tavoitteen (50 % investoinneista) saavuttamiselle.

TKI-infrastruktuureihin, veturihankkeisiin, avainalojen vauhdittamiseen ja kasvuyritysten tukemiseen ollaan pistämässä paukkuja. Samoin digitaaliseen saavutettavuuteen, datatalouteen ja digitaalisiin kärkiteknologioihin.

Panostuksia ehdotetaan koronakriisistä pahiten kärsineiden alojen, kuten matkailun, luovien ja kulttuurialojen tukemiseen ja uudistumiseen, samoin kuin viennin ja kansainvälisen kasvun ohjelmaa tukeviin investointeihin.

Investointeja halutaan tehdä työvoimapalveluiden uudistamiseen, etenkin sen edellyttämään digiloikkaan, samoin kansainvälisten rekrytointien sujuvoittamiseen digitaalisten ratkaisujen kautta.

Ohjelman valmistelutyötä jatketaan nyt tiiviiseen tahtiin. Lopullinen ohjelma on tarkoitus toimittaa Euroopan komissiolle huhtikuun lopussa. 

Valmistelun loppurutistuksen ajan käydään edelleen aktiivista keskustelua sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on vankka ohjelma, joka tuottaa elpymistä ja pitkän aikavälin myönteisiä vaikutuksia, parantaa tuottavuutta koko maassa sekä lisää Suomen kasvupotentiaalia ja kestokykyä. 

 Työministeri Tuula Haatainen ja elinkeinoministeri Mika Lintilä

Valtiovarainministeriön tiedote 15.3.2021: Suomi vauhdittaa EU-rahoituksella investointeja ja hiilidioksidipäästöjen vähentämistä