Kotimaan politiikan tavoin nykyhallinnon loppukiri on Brysselissä vielä edessä. Samalla on kuitenkin tullut aika miettiä, millaista Eurooppaa haluamme seuraavan komission rakentavan tulevan viisivuotiskautensa aikana 2019–2024.

Euroopan tulevaisuuden suuntaviivoihin vaikuttaminen ei ole pienille jäsenmaille helppoa. Ei edes EU:n neuvoston puheenjohtajan roolissa, mikä Suomella tarjoutuu vuoden 2019 syksyllä. Aika on kuitenkin kerrankin Suomen puolella.

Suomen kolmas EU-puheenjohtajuuskausi (heinä-joulukuu 2019) osuu keskelle uuden komission järjestäytymistä. Eurovaalit on käyty toukokuussa, ja uuden komission puheenjohtajaehdokas esittelee heinäkuussa poliittiset suuntaviivansa, joiden varaan komission viisivuotiskauden ohjelma rakentuu. Virallisesti uusi komissio aloittaa työnsä marraskuussa.

Tavanomaista lainsäädäntöä ei Suomen puheenjohtajuuskaudella pöydällä siis juuri ole. Kysymyksiä Euroopan tulevaisuudesta kylläkin. Vastauksien antamista ei kuitenkaan voi jättää pelkästään puheenjohtajuuskauden ja sen ohjelman huoleksi. Vaikuttaminen tulee aloittaa jo nyt. Kiitos tulevan puheenjohtajuutemme, Suomea myös kuunnellaan. Tuleva puheenjohtajuuskausi on pätevä tekosyy olla mukana pöydissä, joissa tulevan komission yleisiin painopisteisiin vaikutetaan.

Tällä hetkellä kaikki on vielä auki: politiikka, tavoitteet, tulevat nimitykset. Porukka on riitaista, ja Brexit kolkuttaa ovella. Euroopassa on tilausta tarinalle, jonka taakse Suomen kanssa samoin ajattelevat maat voivat liittyä. Eivätkä ainoastaan valtiot, vaan myös elinkeinoelämä ympäri Eurooppaa.

Mistä teemoista Suomen EU-tarina voisi sitten koostua? Suomen kansallisen ohjelman puheenjohtajuuskaudelle valmistelu tehdään virallisesti pääministerin johdolla yhdessä kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa. Ohjelman siunaa seuraava hallitus. Koska tulevan komission työhön vaikuttaminen täytyy kuitenkin aloittaa jo nyt, uskallan tehdä pari ehdotusta.

Keskeisin kysymys Euroopan tulevaisuuden kannalta on, millä toimilla turvaamme eurooppalaisten hyvinvoinnin ja Euroopan menestymisen globaalissa kilpailussa myös jatkossa. Onnistumisen avaimet ovat Euroopan laajuisessa uudistumisessa ja avoimuudessa.

Jotta talous kasvaa ja uusia työpaikkoja syntyy, meillä on Euroopassa oltava toimivat sisämarkkinat ja mahdollisuus käydä avointa kauppaa muun maailman kanssa. Lisäksi meidän tulee edistää ja hyödyntää erityisesti digitalisaation tuomia uusia mahdollisuuksia.

Kasvu ei kanna pitkälle, jos se ei ole ympäristön kannalta kestävää. Tavoitteemme onkin Eurooppa, jossa kiertotalous on arkipäivää ja fossiiliset raaka-aineet korvataan uusiutuvilla.

Eurooppaa ei myöskään ole ilman ihmisiä, eurooppalaisia. Jotta Eurooppa menestyy teknologian ja työelämän murroksessa, EU:n on tuettava uudenlaisen osaamisen hankkimista ja kehittämistä. Työelämän pelisääntöjä on päivitettävä.

Oliko tässä tarinaa kerrakseen? Seuraava askel on konkreettisten politiikka- ja lainsäädäntötavoitteiden määrittely, ja tämä työ on syytä aloittaa nyt. Samoja avauksia voidaan hyödyntää osana puheenjohtajuuskautemme ohjelmaa.

Jos Suomen ensimmäisessä puheenjohtajuuskaudessa oli uutuuden viehätystä ja toinen hoidettiin rutiinilla, niin kolmas jääköön mieleen vaikuttavuudestaan.

Jari Gustafsson, kansliapäällikkö