TEMatiikkaa-blogi

Hallitus tukee tasapainoista aluekehitystä EU:n kautta

Mika Lintilä Julkaisupäivä 30.9.2021 13.01 Blogit

Mika Lintilä Hallituksen tavoitteena on tukea Suomen eri alueiden tasapainoista kehitystä ja vahvistaa alueellista tasa-arvoa. Aluepolitiikalla vaikutetaan yritysten toimintamahdollisuuksiin, alueiden elinvoimaan ja sitä kautta kansalaisten hyvinvointiin. Tähän tähdätään myös EU:n alue- ja rakennepolitiikalla.

Unionin alue- ja rakennepolitiikalla tasoitetaan alueiden kehityseroja ja lisätään aluetalouksen kasvua ja kilpailukykyä. Nyt jaossa olleiden EU-rahojen tavoitteet liittyvät pk-yritysten kehittämiseen, TKI-toimintaan, työllisyyteen, osaamiseen, kansalaisten yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin sekä oikeudenmukaiseen siirtymään kohti vihreää taloutta. 

Olemme tänään päässeet hallituksessa sopuun alue- ja rakennepolitiikan alueellisesta rahoituksesta tuleville vuosille. Alueellinen jako päätetään seitsemän vuoden välein ohjelmakausittain, ja yleensä jako on tehty Suomen sisällä maakuntien toimesta. Rahoitus tulee kolmesta rahastosta, jotka ovat Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan sosiaalirahasto ja oikeudenmukaisen siirtymän rahasto. 

Tällä kertaa neuvottelut olivat aiempaa vaikeammat ja ne pitkittyivät, koska komissio halusi alkuperäisessä esityksessään painottaa rahoitusta aiempaa enemmän Uudellemaalle. Kaikkiaan jaettavaa oli aiempaa enemmän Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) kautta, mutta toisaalta EAKR-rahoitusta tuli Suomeen aiempaa vähemmän. 

Halusin omassa ratkaisussani varmistaa sen, että mikään maakunta ei menetä rahoitusta nykyiseen ohjelmakauteen verrattuna, kun tarkastellaan EU:n ja valtion kokonaisrahoitusta kaikista kolmesta rahastosta. 

Huomioin erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomesta tulleen huolen aluejaon periaatteellisesta merkityksestä – Suomen EU-jäsenyyden yhteydessä on tunnistettu Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasema eikä sitä tällä tai millään muullakaan kansallisella päätöksellä horjuteta.

Tänään hyväksytty päätös turvaa Itä- ja Pohjois-Suomen rahoituksen tason. Siihen hyödynnetään nykyisen ohjelmakaudelta käyttämättä jääneitä hankerahoja, jotka kohdennetaan kokonaisuudessaan Itä- ja Pohjois-Suomeen. Harvan asutuksen erityisrahoitus kohdennetaan vain Itä- ja Pohjois-Suomeen, kuten tähänkin saakka.

Aluekehityksen isossa kuvassa alueiden väliset erot ovat pienentyneet, mutta alueiden sisäiset erot kasvaneet. Myös Euroopan komissio on kiinnittänyt asiaan huomiota. Suomessakin myös Etelä- ja Länsi-Suomessa on tukea tarvitsevia alueita. Tämän takia nyt tehty päätös tasapainottaa maan sisäistä rahoituksen jakaumaa, eli tulevalla kaudella rahoitus jakautuu hieman aiempaa tasaisemmin eri maakuntien välillä.

Yhtenä vaikeutena neuvotteluissa on ollut yhteisesti hyväksytyn aluekehityskuvan puute. Päätöksentekijöillä pitää olla jatkossa yhteinen näkemys aluekehityserojen tasaamisesta. Olen nimittämässä lähiviikkoina työryhmän, jonka tehtävänä on määritellä tavoitteet näiden erojen tasaamiseksi. 

Toiveeni on, että työryhmä rakentaa työnsä pohjalta yleisesti hyväksytyt aluekehityksen seurantavälineet ja -mittarit jatkoa ajatellen ja löydämme maan sisäiseen EU-rahojen jakoon nykyistä kestävämmän tavan.

Mika Lintilä, elinkeinoministeri
 

Lisää kommentteja

Syötä kommenttisi tähän.