TEMatiikkaa-blogi

TEMatiikkaa-blogissa julkaistaan ministeriön ajankohtaisia aiheita käsitteleviä kirjoituksia.

Hankejohtajan tilinpäätös: Työelämä 2020 -hankkeen opit ja vinkit jatkoon

Margita Klemetti Julkaisupäivä 21.5.2019 9.05 Blogit

Työelämä 2020 -hankkeen seitsenvuotinen hankekausi on päättymässä. Ajankohtaan kuuluu luonnollisesti tehdyn työn vaikuttavuuden, merkityksen ja lisäarvon arviointi. Mitä jäi käteen vuonna 2013 käynnistyneestä hankkeesta?

Konsulttitoimisto MDI:n toteuttaman loppuarvioinnin mukaan yli 80 keskeistä kehittäjäorganisaatiota koonneen verkostohankkeemme suurin lisäarvo liittyy sen välilliseen vaikutusdynamiikkaan. Hanke perustui laajan toimijajoukon kokoamiseen ja samansuuntaisen toiminnan aktivoimiseen. Asiantuntijat ja organisaatiot tarjosivat polkuja työpaikkojen tavoittamiseksi sekä asiantuntemusta yhteisen päämäärän, Euroopan parhaan työelämän, saavuttamiseksi.

Lisäksi hanketoiminnalla on edistetty työelämän kehittämistyön tunnettuutta ja nostettu julkiseen keskusteluun ajankohtaisia työelämän teemoja. Käynnissä oleva työelämän murros on lisännyt ihmisten kiinnostusta työelämäasioihin ja luonut hyvän maaperän aiheesta viestimiselle.

Hankkeen aikaansaamat vaikutukset näkyvät todennäköisesti pitkällä aikavälillä, sillä tulosten vakiinnuttaminen rakenteisiin ja käytäntöihin vie oman aikansa.  

Haasteina seurantatieto ja viestinnän kohdentaminen

Toiminnan ehkä suurimpana heikkoutena on ollut ajantasaisen seurantatiedon puute työpaikoilla tehtävästä kehitystyöstä, esimerkiksi toimintatapojen, johtamisen ja työkulttuurin osalta. Olemme saaneet Suomen työelämän tilasta arvokasta tietoa työelämätutkimuksen kautta, mutta projektiluontoisen toiminnan suuntaamiseen se on ollut liian historiapainotteista. Jatkossa tähän kannattaa kiinnittää huomiota, sillä toimiva mittaristo myös innostaa työpaikkoja kehittymään.

Käynnissä oleva työelämän murros on lisännyt ihmisten kiinnostusta työelämäasioihin ja luonut hyvän maaperän aiheesta viestimiselle

Viestinnässä haasteenamme on ollut paitsi se, miten tavoittaa työpaikat, niiden henkilöstö ja johto, myös liian laajat teemat. Hankkeen loppupuoliskolla teimme panostuksia viestintään, terävöitimme kärkiä ja valitsimme kohderyhmien kannalta muutaman tärkeimmän viestintäkanavan. Loppuarvioinnissa näiden toimien on todettu edistäneen tavoitteidemme toteutumista.

Ei puhdisteta pöytää  

Hankejohtajana toivon erityisesti, että myös työelämän kehittämisen seuraava vaihe nähtäisiin osana kehittämisen jatkumoa, eikä suunnittelua aloitettaisi alusta. Työelämä 2020 -hankkeen seitsemän vuoden työstä on saatu runsaasti oppeja, jotka kannattaa hyödyntää. Myös aikaansaatuja vaikutuksia tulisi jatkossa vahvistaa.

Työelämän jatkuva muutos edellyttää systemaattista, mutta ketterää kehittämistyötä. Jatkossakin tarvitaan laaja-alainen ohjelma tai vakituinen toimintamuoto, jolla on selkeä omistajuus, riittävän korkea status ja neuvotteluvoimaa. Se kokoaisi työelämätoimijat edistämään kokonaisvaltaisesti työelämän kehittämistä. Vaikuttavan toiminnan kannalta keskeistä on, että toiminta perustuu yhteiseen tahtotilaan ja visioon yhä laadukkaammasta työelämästä.

Margita Klemetti, Työelämä 2020 -hankejohtaja

Kommentit
Lisää kommentti
Päivi Järviniemi
Toimivan mittariston luominen kaikille Suomen työpaikoille niissä tehdystä kehitystyöstä on mahdottomuus. Se ei myöskään toimisi valtakunnallisen työelämän kehittämishankkeen tai ohjelman vaikuttavuusarviointina. TE2020-hankkeelle luotiin oma seurantajärjestelmä ja mittaristo, Myös alueverkostojen tomintaan kannattaa jatkossa panostaa aiempaa enemmän. Siitä tehtiin erillisselvitys (TEMraportteja 24/2014), johon kannattaa tutustua uudelleen.
Kirjoitettu 28.5.2019 8:40.
Selaa blogin artikkeleita