TEMatiikkaa-blogi

Hyvä paha riski

Taina Susiluoto Julkaisupäivä 19.5.2016 15.18 Blogit

TEM:läisten ajatukset ja työ on kohdistettu 110 000 uuden työpaikan tavoittelemiseen ja 72 % työllisyysasteen saavuttamiseen.

Koska työpaikkoja tarvitaan nimenomaan yksityiselle sektorille, mitataan työmme tuloksia sillä, miten hyvin onnistumme luomaan kasvun mahdollisuuksia yrityksille ja palvelemaan yritysasiakkaita.

Teimme alkuvuonna analyysiä siitä, miten hyvin pääsisimme maaliin nykyisillä toimilla. Meille kävi selväksi, että toimintaympäristömme muutos on niin vaativa, että tarvitsemme lisää vauhtia yrittäjyyden edistämiseen ja uusien työpaikkojen rakentamiseen.

Hallitus edistää tavoitteisiin pääsyä monilla kärkihankkeilla. Kilpailukykysopimuksen arvioidaan tuovan 35 000 - 45 000 työpaikkaa ja muut rakenteelliset uudistukset tuovat tavoitteita osaltaan lähemmäksi. Mutta nekään yksinään eivät vielä riitä. Siksi osana uutta kasvupolitiikkaa lanseerattiin viime kuussa yrittäjyyspaketti ja työllisyyspaketti.

Nämä uudet toimenpiteet keskittyvät erityisesti mikroyrittäjyyteen ja työelämän murrokseen.  Olemme panostaneet paljon kasvaviin ja kansainvälistyviin yrityksiin, jotka tuovat Suomeen kipeästi kaivattuja verotuloja. Esimerkkinä voidaan mainita kasvurahoituskokonaisuus, johon on lisätty 600 miljoonaa parantamaan yritysten rahoitusta ja riskinottokykyä. Tämän noin tuhannen yrityksen menestys ei kuitenkaan riitä pitämään suomalaista hyvinvointia yllä.

Tavoittelemme nyt seuraavia 1 000 yritystä laajentamaan suomalaisten kärkiyritysten kaartia vientisektorilla. Julkinen sektori voi toimillaan tukea yritysten toimintaympäristön kehitystä suotuisaksi, mutta yritykset itse tekevät ratkaisunsa kasvusta, innovaatioista ja riskinotosta.

Alueilla eri puolilla Suomea ELY-keskukset ja TE-toimistot ja muut alueiden yritystoimijat on valjastettu käymään dialogia alueen yritysten kanssa.

Suomen 283 000 yrityksestä 280 000 työllistää alle 50 henkeä. Onkin tärkeää, että uudet start upit ja pienemmät yritykset lähtisivät rohkeasti alusta asti tavoittelemaan kasvua. Jos onnistumme madaltamaan yksinyrittäjän kynnystä palkata työntekijä ja luoda yksi uusi työpaikka, voimme saavuttaa tuhansia työpaikkoja.

Yrittäjyyden merkittävyyden takia haluamme ymmärtää, mitä erilaiset yritykset eri puolilla Suomessa tarvitsevat tai odottavat julkisilta palveluilta voidakseen itse keskittyä olennaisimpaan eli yrityksensä menestykseen. Päästäksemme hallituksen asettamiin tavoitteisiin, on Suomessa edistettävä yrittäjyyttä kaikilla rintamilla.

Toinen näkökulma yrittäjyyden edistämiseen on se, miten me voimme hallintoa uudistamalla luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kasvun kannalta ei ole yhdentekevää, miten julkinen hallinto myllerretään. Meneillä on isoja uudistuksia, joista sosiaali- ja terveydenhuollon ja liikennekaaren uudistukset toimivat hyvinä esimerkkeinä reippaasta uudelleen ajattelusta.

Terveysala on maailman nopeimmin kasvava toimiala, joten sote-uudistus on tärkeä nähdä isona mahdollisuutena saada suomalaiselle osaamiselle referenssikohteita, kun yritykset pääsevät mukaan uudistukseen kokeilemaan ja tarjoamaan ratkaisujaan. Yritykset tarvitsevat kipeästi niitä päästäkseen nappaamaan osansa kansainvälisistä markkinoista.

Pelkästään Pohjoismaissa investoidaan 35 miljardia sairaaloihin seuraavan 10 vuoden aikana. Terveysalan innovaatioiden ja ratkaisujen edistämisen lisäksi, investointeja voidaan hyödyntää myös muiden alojen tuotteiden ja palveluiden kokeilualustoina - esimerkiksi biotalouden, cleantechin ja energiatehokkuusratkaisuille. Parhaimmillaan onnistumme luomaan terveysalan ekosysteemin, joka houkuttaa kaikkialta maailmasta yrityksiä ja yliopistojen huippuosaajia.

TEM:n hallinnonalalla on puolestaan kunnianhimoinen oma tavoite uudistaa työllisyys- ja yrityspalvelut uudeksi kasvupalveluksi osana meneillä olevaa maakuntauudistusta. Tulemme rakentamaan palvelut pitkälti samoilla periaatteilla kuin sote-puolella. Maakunnat toimivat palvelun järjestäjinä ja tuottajia voivat olla niin yksityiset yritykset, kyvykkäät kunnat kuin järjestötkin.

Tärkeää palvelun laadun turvaamiseksi ja markkinan rakentamiseksi on, että tuottajat kilpailevat samoilla ehdoilla. Lisäksi järjestäjällä tulee olla huippuosaamista ja asenne kohdillaan ollakseen ns. fiksu ostaja. Onneksi meillä on omasta takaa hallinnonalalla kokemusta kertynyt Tekesiin, jossa on pyöritetty Huippuostajat-ohjelmaa ja innovatiivisten julkisten hankintojen osaamista jo pidemmän aikaa.

Moni nykyinen menestyvä suomalainen yritys on kasvanut jonkun hallinnon remontin tai normien muuttamisen yhteydessä. Reippaita uudistuksia tehtäessä aukeaa kasvun mahdollisuuksia. Tämä työ on jatkuvaa tasapainoilua hyvän ja huonon riskinoton kanssa - usein paikalleen jämähtäminen on kuitenkin suurempi riski kuin uuteen uskaltaminen. Siksi jokaista nyt tehtävää uudistusta tulisi tarkastella myös kasvupolitiikan kautta.

Taina Susiluoto, yritys- ja alueosaston osastopäällikkö, TEM

 

Lisää kommentteja

Syötä kommenttisi tähän.