Kansainvälinen työjärjestö ILO juhlistaa tänä vuonna 100-vuotista olemassaoloaan. Järjestön tehtävänä on jo sadan vuoden ajan ollut edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja ihmisarvoista työtä. Juhlavuoden ajankohtainen pääteema on työn murros ja tulevaisuus.

ILO:n juhlavuosi tarjoaa Suomelle hyvän mahdollisuuden vaikuttaa kestävän kasvun kannalta keskeisiin asioihin kansainvälisen yhteistyön kautta. ILO:n tehtävä on sen mandaatin mukaisesti toimia sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistäjänä. Samalla on uskallettava kysyä riittävätkö ILO:n nykyinen toimintatapa, rakenteet ja työelämän standardit vastaamaan työelämän ja globaalin toimintaympäristön murrosten mukanaan tuomiin haasteisiin? Entä mitä uusia avauksia tarvitaan? ILO:n sopimusten osalta todellista sitoutumista ei mitata ratifiointien määrällä, vaan niiden soveltamisella lain ja käytännön tasolla.

 ILO painottaa ihmiskeskeistä työn tulevaisuutta, jossa panostetaan osaamisen ja ammattitaidon hyödyntämiseen, työn instituutioiden vahvistamiseen sekä kestävään työhön.  

ILO perustettiin osana ensimmäisen maailmansodan päättäneitä Versailles’n rauhanneuvotteluja vuonna 1919. Rauhansopimuksen työllisyyttä käsittelevässä 13. luvussa todetaan, että universaali kestävä rauha voi perustua ainoastaan sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Jälleenrakentamisen maailmassa oli varsin loogista ottaa hyvät ja inhimilliset työolosuhteet huomioon. Perustamisestaan lähtien ILO on toiminut kolmikantaisesti eli yhteistyössä hallitusten ja työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Suomi liittyi ILO:on vuonna 1920, ja Suomen kansallisen työoikeuden ydin perustuu pitkälti ILO:n yleissopimuksiin. Aikojen saatossa Suomi on ajanut ILO:ssa heikommassa asemassa olevien suojelua, lapsityön ja pakkotyön kieltämistä, yhdistymisvapauden ja kollektiivisten neuvotteluoikeuksien, työaikasuojelun, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämistä sekä yleisesti heikommassa asemassa olevien aseman huomioimista. Suomi kuuluu parhaillaan ILO:n hallintoneuvostoon, ja pääsee sitä kautta osallistumaan aitiopaikalta juhlavuoden ohjelmaan.

Millainen on työn tulevaisuus?

Työn maailma ei ole vielä oikeudenmukainen tai inhimillinen kaikille. Väestörakenteen muutos, digitalisaatio, ilmastonmuutos ja epävirallinen talous muokkaavat työelämää ja vaikuttavat myös ILO:n toimintakenttään. Juhlavuosi tarjoaa hyvän mahdollisuuden tehdä välitilinpäätös ja suunnata katseet eteenpäin ja uudistaa tarvittaessa järjestön toimia.

Järjestö julkaisi työn tulevaisuutta taustoittavan raportin juhlavuoden avajaisissa Genevessä 22.1.2019. Raportin mukaan sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja ihmisarvoista työtä ja työelämää koskeville perusaatteille on yhä suuri kysyntä globaaleilla työmarkkinoilla. Vastauksena toimintaympäristöä jyllääville muutosvoimille, ILO painottaa ihmiskeskeistä työn tulevaisuutta, jossa panostetaan  osaamisen ja ammattitaidon hyödyntämiseen, työn instituutioiden vahvistamiseen sekä kestävään työhön.  

ILO:n tunnistamat työelämän tulevaisuuden haasteet ovat kovin samanlaisia kuin Suomessa ministeriöiden kansliapäälliköiden Mahdollisuudet Suomelle -työssä esille nostamat. Kummassakin puhutaan yhdenvertaisuuden edistämisen, kestävän kasvun sekä turvallisen työelämän tärkeydestä. Monimutkaiset ja toisiinsa kytkeytyvät muutosilmiöt edellyttävät laajaa yhteistyötä niin kansallisella kuin globaalilla areenalla.

ILO:n juhlavuoden tapahtumia pidetään lukuisa määrä ympäri maailmaa. Suomi järjestämää ILO-tapahtumia niin kotimaassa kuin Genevessä. Oiva vuosi pienelle maalle korostaa sille tärkeitä työelämän asioita globaalisti.

Antti Närhinen, lähetystöneuvos, Suomen pysyvä edustusto Genevessä
Päivi Kantanen, neuvotteleva virkamies, työ- ja elinkeinoministeriö
 

ILO:n tulevaisuuskeskustelusta lisää Työpoliittisessa aikakausikirjassa 4/2018 (s.62)
ILO:n verkkosivut www.ilo.org
ILO työ- ja elinkeinoministeriön sivuilla
ILO-asioita voi seurata myös Twitterissä aihetunnisteilla #ilo ja #ilo100