TEMatiikkaa-blogi

Investointi Afrikan julkisiin palveluihin kannattaa

Heikki Räisänen Julkaisupäivä 17.10.2017 13.19 Blogit

Jambo! Yksin Keniassa noin miljoona nuorta ja koko Afrikassa 7–10 miljoonaa nuorta tulee työmarkkinoille joka vuosi. Heidän tehokas integroimisensa työmarkkinoille on avaintekijä koko maanosan kehitykselle. Tämä edellyttää tietoa siitä, missä on avoimia työpaikkoja ja missä soveltuvaa työvoimaa.

Sain syyskuussa kiinnostavan tilaisuuden tuoda afrikkalaiseen keskusteluun Suomen kokemuksia työmarkkinoiden informaatiojärjestelmän rakentamisesta, toiminnasta ja soveltamisesta. Julkisen työvoimapalvelun maailmanjärjestö WAPESin korkean tason asiantuntijakokoukseen osallistui Nairobissa edustajia yli 20 Afrikan maasta sekä lisäkseni kaksi muuta eurooppalaista asiantuntijaa.

Afrikkalaisten julkisen työvoimapalvelun johtajien ja huippuasiantuntijoiden osaaminen on korkealuokkaista. Laajalla mantereella olosuhteet tosin vaihtelevat. Siinä, missä toinen suunnittelee koneälyratkaisuja, toinen ilmoittaa tarvitsevansa tietokoneita.

Nyt työmarkkinatietojärjestelmiään rakentavien yhteiskuntien tilannetta voisi verrata mobiiliteknologian käytön laajenemisvaiheeseen: niissä maissa, joissa ei ollut rakennettu puhelinpylväitä, siirryttiin suoraan mobiiliteknologian käyttöön. Vastaavasti täysin uudet työmarkkinatietojärjestelmät voi suunnitella nyt suoraan digitalisoituun, älykkääseen ja automaattimatchausta hyödyntävään teknologiaympäristöön.

Kenia on panostanut järjestelmiensä kehittämiseen noin miljoonaa USA:n dollaria vastaavan summan, mutta niiden rakentamista vaivaa yhä resurssien puute. Toisaalta Keniassa on otettu muitakin tärkeitä kehitysaskeleita: peruskoulutus on kaikille maksuton ja pakollinen, joten tytötkin on saatu kattavasti kouluun. Heille myös löytyy hyviä esikuvia omasta maasta: Kenian työministeri ja julkisen työvoimapalvelun pääjohtaja ovat naisia. Perustaitojen oppimisen jälkeen ihminen voi oppia mitä tahansa.

Toimiiko Suomen malli Afrikassa?

Esittelin Afrikan kollegoille muutaman suomalaisen esimerkin tiedon hyödyntämisestä asiakaspalvelussa ja politiikkatoimissa sekä seurannassa ja arvioinnissa. Perusideana oli integroitu tiedon hyödyntäminen: sama tieto on lähtökohtana asiakaspalvelussa, tilastoissa, seurannassa ja tutkimusaineistoina. Tämä kaikki palvelee puolestaan politiikkavalmistelua.

Keskustelen aikana heränneet kysymykset olivat moninaisia, eikä kaikkiin ollut helppo vastata. Keskustelussa pyydettiin esimerkiksi yksityiskohtaisia politiikkasuosituksia Beniniin, ratkaisuja Kamerunin niukkoihin tutkimusresursseihin tai koneälysovellusta Burkina Fasolle.

Toisaalta Euroopan panostus koneälyyn ja automaattimatchaukseen sai keskustelussa osakseen myös kritiikkiä johtuen lukutaidottomuudesta, jota esiintyy edelleen monissa Afrikan maissa. Suosittelin, että julkisen työvoimapalvelun on järjestettävä tällaisille asiakasryhmille kasvokkain tapahtuvaa palvelua.

Pääviestini afrikkalaisille kollegoilleni oli, että työmarkkinainformaatiojärjestelmiin investointi on kannattavaa. Se parantaa työmarkkinoiden toiminnan tehokkuutta, työntekijöiden ja työpaikkojen kohtaannon laatua sekä sitä kautta tuottavuutta ja koko talouden toimintaa. Lisäksi toimivat järjestelmät ja markkinat auttavat afrikkalaisia nuoria pysymään kotimaissaan rakentamassa niiden yhteiskuntia.

Suomen työmarkkinainformaatiojärjestelmä on kaikista puutteistaan huolimatta kansainvälisesti korkeatasoinen ja toimintavarma. Sitä kannattaa käyttää vientituotteena. Harambee!

Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö

Lisää kommentteja

Syötä kommenttisi tähän.