EU:n uusi vaatimustenmukaisuus- ja markkinavalvonta-asetus tuli voimaan 15.7.2019. Sen tavoitteena on vähentää vaatimustenvastaisten tuotteiden määrää sisämarkkinoilla, tehostaa markkinavalvontaa ja parantaa sisämarkkinoiden toimintaa. Tavoitteena on myös tasapuolisten kilpailuolosuhteiden luominen kaikille talouden toimijoille. Asetusta aletaan soveltaa pääosin kesällä 2021.

Markkinavalvonta-asetusta sovelletaan peräti 70 sektorikohtaisen EU-direktiivin ja asetuksen kattamiin tuotesektoreihin. Tällaisia tuotesektoreita ovat esimerkiksi lelut, lannoitteet, moottoriajoneuvot ja hissit.  

Suurin osa markkinavalvonta-asetuksen säännöksistä koskee markkinavalvontaviranomaisia ja niiden toimintaa, mutta asetuksessa säädetään myös ulkorajavalvontaa koskevista menettelyistä ja asetetaan velvoitteita tuotteiden valmistajille, maahantuojille ja kaupalle. Uudella markkinavalvonta-asetuksella pyritään osaltaan vastaamaan niihin haasteisiin, joita kolmansista maista verkkokaupan kautta EU-alueelle päätyvät vaatimustenvastaiset tuotteet aiheuttavat.

Kyseessä on iso hyppy 1970-luvulta 2020-luvulle!

Huomio on nyt kiinnitettävä erityisesti ns. vanhoihin tuotedirektiiveihin, joita ei ajantasaistettu, kun markkinavalvonnan sääntely edellisen kerran muuttui vuonna 2008. Niidenkin markkinavalvontaan sovelletaan jatkossa uutta markkinavalvonta-asetusta. Kyseessä on iso hyppy 1970-luvulta 2020-luvulle! Tämä tietää paljon työtä kansalliseen lainvalmisteluun: vanhoja tuotelakeja ja -asetuksia pitää päivittää, mikä tullee vaatimaan joiltakin osin kokonaisuudistuksia. Muutos tulee näkymään näitä tuoteryhmiä koskevan markkinavalvonnan jämäköitymisenä.

Vahvempi markkinavalvonta tasaa pelikenttää eurooppalaisille yrityksille

Uudella markkinavalvonta-asetuksella pyritään torjumaan kolmansista maista EU-alueelle suuntautuvan verkkokaupan tuoteturvallisuusongelmia muun muassa asettamalla eräiden tuotteiden osalta vaatimus EU:hun sijoittautuneesta kontaktitahosta. Samalla on toki kyse yritysten yhteneväisistä kilpailuolosuhteista. Kolmansista maista tulevan verkkokaupan ongelmat eivät tietenkään yksin tällä asetuksella hoidu, mutta asetus on vahva eurooppalaisen lainsäätäjän signaali siitä, että ongelma on ymmärretty ja siihen halutaan vaikuttaa. Asia vaatii lainsäädäntötoimien lisäksi valvontaa, viestintää ja myös kansalaisten valveutumista ja vastuullisuutta.

Uskon, että isot kiinalaiset verkkokaupat pystyvät toteuttamaan asetuksen edellyttämät vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen vaadittavat menettelyt EU-alueella, koska niiden volyymit ja liikevaihdot ovat huikean suuria. Haaste muodostuukin todennäköisesti pienemmille verkkokaupoille, toimivat ne sitten missä tahansa EU-alueen ulkopuolella, vaikkapa USA:ssa. USA onkin kiinnittänyt huomiota siihen, että nyt EU luo kaupan esteen. Tämä on hyvä osoitus siitä, että täysin optimaalisen sääntelymallin hakeminen on vaikeaa ja että asioilla tuppaa olemaan aina kääntöpuolensa.

Samassa paketissa myös: asetus vastavuoroisesta tunnustamisesta

Samaan pakettiin kuuluu asetus vastavuoroisesta tunnustamisesta. Se vahvistaa jo aiemmin aiheesta voimassa ollutta sääntelyä. Vastavuoroinen tunnustaminen, joka koskee EU:ssa harmonisoimattomia tuotteita eli käytännössä näitä koskevia erilaisia kansallisia vaatimuksia, on osa sisämarkkinoiden sujuvaa toimintaa.

Jäsenvaltioiden, erityisesti viranomaisten, tulee skarpata vastavuoroisen tunnustamisen soveltamisen suhteen. Pitää ymmärtää, mitä vastavuoroinen tunnustaminen tarkoittaa ja sitten soveltaa sitä myös käytännössä. Ja toki on tunnettava myös se, mitä vastavuoroinen tunnustaminen ei tarkoita.

Mitä jää uudistuksen ulkopuolelle?

On syytä huomata, että vaikka markkinavalvonta-asetuksen soveltamisala on varsin laaja, yleinen tuoteturvallisuusdirektiivi (GPSD) ei ole asetuksen soveltamisalassa. Yleisen tuoteturvallisuusdirektiivin uudistamiseksi tarkoitettu komission vuonna 2013 antama tuoteturvallisuusasetusehdotus on jumissa ja takalukossa neuvostossa, eikä sillä ole etenemismahdollisuuksia.

Nyt voidaankin odottaa, antaisiko uusi komissio uuden ehdotuksen tuoteturvallisuussäädökseksi ja vetäisi siinä yhteydessä jumissa olevan ehdotuksen pois. Se olisi tarpeen, koska nykyinen tuoteturvallisuusdirektiivi, joka siis soveltuu kaikkiin niihin kuluttajien käyttöön tarkoitettuihin tuotteisiin, joista ei ole sektorikohtaista sääntelyä (esim. lastenhoitotarvikkeet, huonekalut ja urheiluvälineet), on vuodelta 2001.

Perustietoa vaatimustenmukaisuus- ja markkinavalvonta-asetuksesta:
https://tem.fi/markkinavalvonta-ja-vaatimustenmukaisuusasetus

Tomi Lounema (@TomiLounema) on kaupallinen neuvos ja yrityslainsäädäntö ja sisämarkkinat -ryhmän päällikkö