Kilpailukyvyn kannalta ei ole yhdentekevää, millainen uusi aluehallinnon järjestelymalli on. Vanhanaikaisesta putkihallinnosta on ELYissä päästy eroon, ja kokemukset ovat myönteisiä. Kun ELYt lakkaavat olemasta, on tilalle saatava vähintään yhtä toimivia ratkaisuja.

Aluehallinnon uudistustyössä on tammikuun ajan tunnusteltu eri hallinnonalojen näkemyksiä siitä, millaisia tehtäviä tulevilla itsehallintoalueilla olisi ja miten erilaiset kansalaisia ja yrityksiä palvelevat toiminnot olisi järkevintä järjestää. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on korostanut, että uudistus voi todella palvella Suomen elinkeinoelämän ja alueiden kasvua – ja siten koko Suomen – kilpailukykyä.

Kilpailukyvyn kannalta ei ole yhdentekevää, millainen uuden alueellisen hallinnon järjestelymalli on. Vaarana on, että synnytetään epätoivottua putkihallintoa, jossa eri hallinnonalat ajavat putkessa omia intressejään ja resurssejaan. Tästä on ELYissä päästy eroon, ja kokemukset ovat myönteisiä ja asiakastyytyväisyys korkea. ELYt lakkaavat olemasta ja saavat lakatakin, mutta tilalle on syytä tulla vähintään yhtä toimivia ratkaisumalleja.

Optimaalisin malli on sellainen, jossa ELYjen ja AVIen kaikki asiakastoiminnot ovat yhdessä ja samassa paikassa – TEMin esityksen mukaan tehtävät keskitetään perustettaville maakuntavirastoille. Käytännössä tavoitteena on, että Suomen liki 300 000 yrityksen on mahdollista saada seudun ominaispiirteisiin erikoistuneita yrityspalveluja läheltä ja helposti. Yksinkertaisuus säästää jokaisen kampaamo-, tilitoimisto-, suunnittelu-, laki- ja insinööritoimistoyrittäjän sekä itsensä työllistäjän aikaa ja resursseja. Helppous ja ajansäästö ovat suoria panostuksia yritysten kannattavuuteen.

Liiketoimintaympäristö on kokonaisuus: luvitus, ympäristöasiat, infrastruktuuri ja sujuvat hallinnon palvelut ovat toimintaympäristön osasia. Nämä osat on mahdollista järjestää siten, että toimintaympäristö tukee talouskasvua, luo työtä ja hyvinvointia.

Kitkattomuus on luonnollisesti myös hallinnon ulkomaisten asiakkaiden etu. Jos suurten yritysinvestoijien asiakkuutta hoitaa monta eri toimijaa niin, että yksi taho luvittaa ja valvoo ja toinen toimii keskusviraston logiikalla, ei virastoja hevin saada saman pöydän ääreen yhteiseen, ennakoivaan ongelmanratkaisuun. Suomessa toimiva tai Suomeen tuleva ulkomainen yritys ei tällöin saa kyllin sujuvaa ja ratkaisuhakuista palvelua investoidakseen Suomeen.

Maakuntauudistusta selvittänyt selvitysmies Lauri Tarasti luovuttaa raporttinsa kuntaministeri Anu Vehviläiselle 26.1.2016. Ennen kuin hallitus tämän jälkeen linjaa uudistusta koskevia päätöksiä, tulee eri järjestelymallien paremmuutta tarkastella myös ja erityisesti juuri kasvupolitiikan näkökulmasta.

Jari Gustafsson, kansliapäällikkö