Terveysala tarjoaa runsaasti kasvun mahdollisuuksia maailmalla. Suomen kannalta erityisen isoja tulevaisuuden mahdollisuuksia luovat niin uudistuva sote-palvelujärjestelmämme innovaatioiden lähteenä ja hyödyntäjänä kuin digitaalisuuden integroituminen terveysteknologiaan, sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä lääketutkimukseen.

Terveysalan kasvustrategia vauhdittaa terveysalan kasvua lukuisin rinnakkaisin toimenpitein, mutta tuottavatko ne tavoiteltua tulosta?   

Työllisyys. Vienti. Investoinnit. Kasvuyritykset. Tutkimusyhteistyö. IPR. Terveyshyödyt. Terveydenhuollon vaikuttavuus. Valinnat ja tulos -tehdään yrityksissä, korkeakouluissa ja terveydenhuollossa. Terveysalan toimijoiden ennakkotiedot vuodelta 2016 kertovat, että ala on jatkanut kasvua ja kansainvälistymistään. Start-upeista yhä useampi perustetaan terveyden ja hyvinvoinnin toimialalle. Yliopistolliset sairaalat, yritykset ja yliopistot tekevät entistä syvemmin ja systemaattisemmin yhteistyötä. Tutkimuslähtöisten yritysten määrä on kasvussa. Pääomasijoitukset aikaisen vaiheen yrityksiin ovat lisääntyneet.

Terveysala on sekä yritys- että tutkimusmaailmassa yksi Suomen kansainvälisimmistä ja houkuttelee Suomeen niin osaajia kuin investointejakin. Työllisyys on kasvanut erityisesti terveysteknologian yrityksissä ja tutkimuksen lisäarvopalveluja tuottavissa organisaatioissa. 

Yksi kasvustrategian tiekartan keskeisistä teemoista ja kasvun mahdollistajista on yhteistyö ja työnjako. Rajojen ylittäminen. Uudet innovaatiot ja ratkaisut suuriin haasteisiin löytyvät yhä useammin tieteiden ja toimialojen rajapinnoista. Ne syntyvät kumppanuuksista: yliopistojen tutkijoiden, aloittavien yritysten, suurten konsernien, potilasjärjestöjen ja terveydenhuollon henkilökunnan kohtaamisista. Yhteiset toimijat ja vahva kansallinen koordinaatio ovat edellytys myös ainutlaatuisten terveysalan tietovarantojen, biopankkien näytevarantojen ja genomitiedon täysimittaiselle hyödyntämiselle.

Terveysalan kasvustrategian tiekartta päivitettiin Sipilän hallituksen painotuksilla keväällä 2016. Samassa yhteydessä hallitus päätti investoida genomitiedon hyödyntämiseen 17 miljoonaa euroa vuosille 2017–2020 ja perustaa kansallisen genomikeskuksen, kansallisen syöpäkeskuksen sekä tukea biopankkien yhteisiä toimintoja. Perusteet investointiin löytyivät niin terveyshyötyjen, tieteen, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kuin talouskasvun näkökulmista.

Tutkimuslähtöisten yritysten sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteisten kaupallistamistoimintojen kehittämiseen on tarjolla tukea Suomen Akatemian ja Tekesin tiivistettyä yhteistyötään. Tekes ja Finpro yhdistävät voimansa uusiin ohjelmakokonaisuuksiin hyvinvoinnin ja terveyden sektorilla palvellakseen yrityksiä entistä paremmin.

Genomitiedon hyödyntämisen eettiset periaatteet ja sote-tiedon tietoturvallisen käytön mahdollistava lainsäädäntö ja rakenteet ovat tänä vuonna työn alla. Työryhmissä ja projekteissa kohtaavat lukuisat alansa asiantuntijat – toisiaan kirittäen, haastaen ja uutta luoden.

Edelläkävijyyttä tavoiteltaessa on erityisen tärkeää käydä vuoropuhelua, rakentaa ja testata eri vaihtoehtoja sidosryhmien kanssa jo valmistelun alkuvaiheissa. Vuoropuheluun aiommekin panostaa uudella tavalla.

Asta Wallenius, kehittämispäällikkö, TEM

www.tem.fi/terveysala