TEMatiikkaa-blogi

TEMatiikkaa-blogissa julkaistaan ministeriön ajankohtaisia aiheita käsitteleviä kirjoituksia.

Kasvupalvelu-uudistus ei vie kuntien omaa työllistämistä tukevaa toimintaa

Jarkko Tonttila Julkaisupäivä 17.1.2019 10.21 Blogit TEM

Julkisessa keskustelussa ja mediassa nousee yhä uudelleen esille, että kasvupalvelu-uudistus rajoittaisi kuntien oikeutta järjestää omaa työllisyyttä tukevaa toimintaan tai vieläpä, että työpajatoimintaa oltaisiin ajamassa alas. Näin ei kuitenkaan ole.

Kasvupalvelu-uudistus ja eduskunnassa käsiteltävänä oleva kasvupalvelulainsäädäntö ei puutu millään tavoin kuntien järjestämään työllistämistä tukevaan toimintaan, kuten työpajatoimintaan tai työkokeiluihin. Kasvupalvelu-uudistuksessa ollaan siirtämässä valtion (ei kuntien) työllisyyspalveluita maakuntien järjestämisvastuulle. Uudistuksessa ELY-keskusten ja TE-toimistojen palvelut siirtyvät maakuntien järjestämisvastuulle.  Kunnat voivat järjestää ja tuottaa nuorille ja pitkäaikaistyöttömille työpajatoimintaa ja työkokeiluja yleisen toimialansa puitteissa, kuten nytkin.

Työpajoilla on jatkossakin oma merkittävä roolinsa nuorten palvelukokonaisuudessa, mutta toki toimintaympäristö ja verkostot uudistusten toteutuessa joiltain osin muuttuisivat. Tämä toimintaympäristön uudistuminen voidaan nähdä myös mahdollisuutena toiminnan edelleen kehittämiselle. On tärkeätä käydä keskustelua työpajatoiminnasta ja sen kehittämisestä.

Kasvupalvelu-uudistus ja eduskunnassa käsiteltävänä oleva kasvupalvelulainsäädäntö ei puutu millään tavoin kuntien järjestämään työllistämistä tukevaan toimintaan, kuten työpajatoimintaan tai työkokeiluihin. 

Toinen asiakokonaisuus on maakuntien järjestämät työllisyyspalvelut. Kun valtion ELY-keskusten ja TE-toimistojen palvelut siirtyvät maakuntien järjestämisvastuulle, jokainen maakunta voi itse päättää, missä määrin maakunta tuottaa palveluja itse ja missä määrin tekee sopimuksia työllistämispalvelujen tuottajien kanssa.

Kun maakunnat kilpailuttavat palveluntuottajia, myös kunnilla on mahdollisuus osallistua maakuntien palvelukilpailutuksiin, mikäli he ovat yhtiöittäneet ko. toimintonsa. Kyseessä on tilaaja-tuottajamalli, jossa kaikkien palveluntarjoajien on oltava samalla viivalla. Mikäli kunnat yhtiöittävät työllistämistä tukevaa toimintaansa, voivat he toimia maakunnan palveluntarjoajina menestyessään kilpailutuksissa.

Kunnat voivat jatkossakin tarjota työkokeilu- ja palkkatukipaikkoja pitkäaikaistyöttömille kunnan tehtävissä, eikä tämä edellytä yhtiöittämistä.

Maakunnat tekevät joka tapauksessa työllisyysasioissa yhteistyötä alueensa kuntien kanssa. Tiivimmillään yhteistyö voi olla luonteeltaan allianssityyppistä. Tämän vuoden aikana toteutetaankin kasvupalvelupilotteja, joissa rakennetaan kuntien kanssa toimivia yhteistyömalleja.

Jarkko Tonttila, teollisuusneuvos, työ- ja elinkeinoministeriö

Kommentit
Lisää kommentti
Reijo Vuorento
Samaa harhaanjohtamista kuin aikaisemminkin. Lakisääteiset alueelliset työllisyyskokeilut lakkautettiin osana kasvupalvelu-uudistusta, joka ei toteudu. On härskiä Tväittää, että vaikkapa näillä uudistuksilla ei muuteta mitenkään Pirkanmaan kuntien mahdollisuuksia työllisyyden hoidossa. Kuntavetoinen TYP toiminta on tarkoitus lakkauttaa osana uudistusta - ai ei vaikuta millään lailla? Uudistuksessa ollaankin siirtämässä merkittävässä määrin kuntien vastuulla olevia työllisyyspalveluita maakuntien vastuulle - siis pois kuntavastuista samalla kun kunnat laitetaan yksityisten toimijoiden kanssa samalle viivalle. Tällainen linjaus on täysin vastakkainen sille suunnalle, joka muissa pohjoismaissa on meneillään. Missään maailmassa ei esitetyssä laajuudessa olla siirtämässä työllisyyden hoidon vastuita yksityisille toimijoille. - ei edes Australiassa, josta myös TEM Tonttilan johdolla on mallia hakenut.
Jo nyt on selvää, että kasvupalvelu-uudistusta ei tulla toteuttamaan tällä vaalikaudella.

Suomen työllisyyspolitiikkaa näyttää nyt ohjaavan kaksi päälinjaa; sokea usko markkinavoimiin ja paikallisen itsehallinnon, kuntien alasajo. Nämä periaatteet ovat näkyneet voimakkaasti niin sote- kuin kasvupalvelu-uudistusten valmistelussa.

Hyvinvointipalvelujen - myös työllisyyden kehittämisen osalta - olisi nyt, kun hallituksen maakuntauudistus siirtyy ajassa eteenpäin ja ehkä jopa kaatuu, korkea aika palata toimivaan kumppanuuteen, jossa yksityinen ja kolmas sektori ovat kuntien hyvä kumppaneita.
Kuntapohjalta on tapahtunut ja tapahtuu jatkuvaa kehitystä kohti toimivampaa yhteistyötä ja suurempia yhteisiä hartioita. Sillä tiellä on hyvä jatkaa tämänkin seikkailun jälkeen.
Kirjoitettu 17.1.2019 16:56.
Jarkko Tonttila
Kiitos kommentista. On selvää, että maakunta- ja sote-uudistus muuttaa kaikkien toimijoiden toimintatapoja, myös kuntien. On yhtä selvää, että uudistuksen jälkeenkin kunnilla on keskeinen rooli työllisyyden edistämisessä. Yhdyspintoja ja yhteistyömalleja on nyt paljon valtion ja kuntien välillä, ja jatkossa maakuntien ja kuntien välillä. Monialaista yhteispalvelua on edelleen tarjolla sitä tarvitseville asiakkaille, vaikka TYP-toiminnan organisointi muuttuukin.

Pohjoismaiset ja eurooppalaiset mallit sekä OECD:n parhaat käytännöt ovat hyvin tiedossa, mutta mikään malli ei ole kopioitavissa. Suomen malli pitää rakentaa ihan itse. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tiivistyvä yhteistyö on valitseva kehityssuunta useimmissa maissa ja perustana myös meillä.

Ja mitä tulee Australiaan, niin siellä on kehitetty OECD:n arvion mukaan yksi parhaista työvoimapalvelun laatuohjauksen malleista. Niin etevä, että muutkin maat ovat siitä ottaneet oppia, mm. naapurimme Ruotsi. On hyvä pitää silmät auki lähelle ja vähän kauemmaksikin.

Rakennetaan yhdessä Suomeen maailman parhaat palvelut.
Kirjoitettu 18.1.2019 12:18 vastauksena kirjoittajalle Reijo Vuorento.
Selaa blogin artikkeleita