TEMatiikkaa-blogi

TEMatiikkaa-blogissa julkaistaan ministeriön ajankohtaisia aiheita käsitteleviä kirjoituksia.

Kestävä kasvu ja kilpailukyky EU:n elpymissuunnitelmassa

Nina Alatalo Tiina Heiskanen Julkaisupäivä 6.7.2020 14.00 Blogit

EU:n elpymissuunnitelman tavoitteena on tukea koronaviruksen jälkeistä Euroopan elpymistä ja jäsenmaiden talouksien uudelleen käynnistämistä. Elpymissuunnitelman kannalta tärkeimmät kärkiviestit ja toimet ovat:

 

  1. EU-tason toimien tulee tähdätä EU-jäsenvaltioiden talouksien elpymiseen ja uudistamiseen. Mahdollisten elpymistoimien myönteiset vaikutukset EU:n taloudelle kohdistuisivat Suomeen erityisesti vahvistamalla Suomen vientiä ja työllisyyttä.
     
  2. Taloudellista elpymistä, uusiutumista ja tulevaisuuden kilpailukyvyn vahvistamista tukevat etenkin panostukset vihreään kasvuun, digitalisaatioon ja tutkimus, kehitys ja innovaatio-toimintaan. Keskiössä tulee olla sisämarkkinoiden vahvistaminen.
     
  3. Digitalisaatio nähdään keskeisimpänä talouden uudistumisen ja kestävän kasvun mahdollistajana. Digitalisaation teknologiset painotukset ml. tekoäly, kyber, 5G ja  kvanttilaskenta ovat kannatettavia EU:n tulevaisuusinvestointeja. EU:n sisämarkkinoilla tulee painottaa erityisesti palvelusektorin potentiaalia kasvun lähteenä, erityisesti digitaalisten palveluiden osalta.
     
  4. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa tulee suunnata sekä kriisin hoitoon, että yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen. Tämä luo pohjaa kestävälle kasvulle ja vahvistaa yhteiskunnan ja talouden resilienssiä. Kyky tarttua uusiin kasvumahdollisuuksiin on menestyksen keskeinen edellytys. Julkisilla investoinneilla on keskeinen rooli antaa suuntaa ja kannustaa yrityksiä uusiutumaan.
     
  5. Elpymisväline tulee kytkeä Euroopan uuteen kasvustrategiaan eli vihreän kehityksen ohjelmaan (Green Deal). 
     
  6. Ilmasto- ja energiaratkaisuja tulee kehittää kokonaisvaltaisesti. Energiamarkkinoiden sääntelyn ja laaja-alaisen teknologian edistämisen tulee tukea energiasektori-integraatiota.  Sektori-integraatio ja teollisuuden vähähiilistäminen edellyttävät laajaa päästöttömän sähkön ja sillä tuotetun vedyn ja synteettisten polttoaineiden hyödyntämistä.
     
  7. Komission esittämät neljäntoista teollisuuden ekosysteemiä kattavat valtaosan EU:n taloutta, ja ovat ekosysteemitermistä huolimatta vahvasti sektorikohtaisia. Suomi pitää tärkeänä, että elvytyksellä tuetaan erillisten sektoreiden ohella toimialarajat ylittävien, uusia markkinoita luovien ekosysteemien kehittymistä.
     
  8. Yritysten tasavertaisten toimintaedellytysten varmistamiseksi EU:n sisämarkkinoilla ja globaalisti EU:n politiikkalinjausten ja –toimien on pystyttävä hyödyntämään maksimaalisesti tulevaisuuden mahdollisuuksia niin, että ne edistävät EU:n kestävää kasvua ja globaalia kilpailukykyä myös pidemmällä aikavälillä. Uusien EU:n kilpailupolitiikkavälineiden (ml. foreign subsidies) tulee toimia yhteen nykyisten EU:n kilpailu- ja valtiontukisääntöjen kanssa, jotta markkinat säilyvät avoimina ja kilpailullisina.
     
  9. Määrätietoisen ja tehokkaan valtiontukivalvonnan rooli on keskeinen EU:n elpymisen ja talouskasvun kannalta. Koronapandemian takia käyttöön otetuista väliaikaisista, joustavoitetuista valtiontukisäännöistä tulee luopua heti kun taloustilanne sen sallii. Tavoitteena tulee olla kilpailun vääristymien minimoiminen sisämarkkinoilla. Elpymistoimien tulee ensisijaisesti kohdistua pk-yritysten tukemiseen.
     
  10. Alue- ja rakennepolitiikan rahoituksen on tuettava entistä tehokkaammin kasvua, työllisyyttä, osaamista ja sosiaalista osallisuutta sekä ilmastonmuutoksen vastaisia toimia. Tämä koskee sekä ReactEU-ohjelman lisärahoitusta koheesiopolitiikkaan että oikeudenmukaiseen siirtymään kohdennettavaa rahoitusta.
     
  11. EU:n elpymistoimien tulee edistää työllisyyttä. Aktiivisen työllisyyspolitiikan toimien ja investointien digitaaliseen osaamiseen tulee parantaa työmarkkinoiden kohtaantoa ja edistää laadukkaiden työpaikkojen luomisessa sekä tukea kaikkia erityistyöllistettäviä ryhmiä.
     
  12. EU:n elpymissuunnitelman keskeinen osa on elpymis- ja palautumistukiväline (560 mrd € /75 % koko elpymisvälineestä). Tämä kohdistuu julkisiin investointeihin ja rakenneuudistuksiin. Elpymisvälineen ja eurooppalaisen ohjausjakson välillä tulee olla tiivis yhteys.

Tiina Heiskanen, neuvotteleva virkamies, TEM
Nina Alatalo, johtava asiantuntija, TEM

Lisää kommentteja