Euroopan komissio antoi tänään 28.10.2020 esityksensä eurooppalaisesta vähimmäispalkasta. Kyseessä on direktiivi, jonka tarkoituksena on ohjata ja raamittaa vähimmäispalkkoja Euroopan unionissa määrittelemättä varsinaista vähimmäispalkan suuruutta. Esityksen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa työmarkkinaosapuolten roolia ja työehtosopimustoimintaa. Ehdotuksessa esitetään jäsenmaille vaatimuksia huomioida, kuulla ja osallistaa työmarkkinajärjestöjä sekä vahvistaa työmarkkinaosapuolten toimintaedellytyksiä.

Suomi on vahvan järjestäytymisen ja kattavan tes-järjestelmän maa. Meille on ensisijaisen tärkeää pitää omasta toimivasta järjestelmästämme kiinni. Suurimmassa osassa EU-jäsenmaista käytössä on lakisääteinen vähimmäispalkka, mutta komission esityksessä erikseen korostetaan, ettei esityksen tarkoituksena ole edellyttää tai vaatia jäsenmailta vähimmäispalkkalainsäädäntöä.

Vähimmäispalkka-aloite on herättänyt vilkasta keskustelua niin Suomessa kuin EU:ssa. Mielestäni meidän Suomessa ja Pohjoismaissa on tärkeää ymmärtää, että vaikka meillä on toimivat järjestelmät, kaikkialla Euroopassa ei näin ole. Palkkaköyhyys ja riittämättömät vähimmäispalkat ovat todellinen ongelma, joka haittaa myös tasavertaista kilpailua Euroopan unionissa.

Toisin kuin muissa Pohjoismaissa, Suomen hallitus ei ole ottanut esitykseen etukäteen lukittua kantaa. Olemme todenneet, että ymmärrämme aloitteen yleiset tavoitteet. Tuemme työntekijöiden palkka- ja vähimmäissuojan vahvistamista EU-tasolla. Samalla haluamme varmistaa, ettei direktiivi heikennä kansallisen järjestelmämme toimivuutta.

Nyt, kun esitys on saatu, perehdymme siihen huolella. Valtioneuvoston kantaa muodostaessa kuulemme luonnollisesti herkällä korvalla myös työmarkkinaosapuolia.

työministeri Tuula Haatainen