TEMatiikkaa-blogi

TEMatiikkaa-blogissa julkaistaan ministeriön ajankohtaisia aiheita käsitteleviä kirjoituksia.

Koronaviruspandemian aikana huolehdittava sekä valmiudesta hoitaa potilaita että henkilöstön jaksamisesta

Tarja Kröger Julkaisupäivä 5.6.2020 11.21 Blogit

Tarja Kröger

Suomi on ollut koronaviruspandemian vuoksi poikkeusoloissa 16.3.2020 lukien. Terveydenhuollon toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja riskiryhmien suojaamiseksi yhteiskunnassa on jouduttu ottamaan käyttöön valmiuslain mukaisia poikkeusvaltuuksia sekä säätämään lakeja, joilla on pyritty estämään virustartuntojen hallitsematon leviäminen. Kansainvälisesti katsoen epidemian hillitsemisessä on onnistuttu varsin hyvin. 

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen henkilöstö on ollut epidemian torjunnan ja hoitamisen eturintamassa. Heidän vastuullaan on ollut huolehtia terveydenhuollon ja sosiaalitoimen toimintakyvystä poikkeusoloissa. Tämä on vaatinut paitsi henkilöstön huikeaa venymistä myös poikkeussääntelyä.

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen henkilöstö on ollut epidemian torjunnan ja hoitamisen eturintamassa.

Valmiuslakiin perustuen valtioneuvosto on antanut ja eduskunta jälkitarkastuksessa hyväksynyt asetukset, jotka antavat työnantajalle oikeuden siirtää työntekijälle jo myönnetyn vuosiloman ajankohtaa tai keskeyttää jo aloitetun vuosiloman. Ylityötä saadaan teettää ilman työntekijän ylityösuostumusta ja lepoajoista voidaan poiketa. Myös työntekijän noudatettavana olevaa irtisanomisaikaa voidaan pidentää enintään neljään kuukauteen. Asetuksen mukaiset poikkeusvaltuudet ovat käytössä 30.6.2020 saakka.

Koronaviruspandemian aikana on ollut tarve varautua tilanteeseen, jossa potilasmäärä kasvaa ryppäänomaisesti ja äkillisesti ja samanaikaisesti henkilöstöä sairastuu tai joutuu karanteeniin. Tällaisissa tilanteissa toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi on voinut olla välttämätöntä kutsua vuosilomalla oleva työntekijä työhön paikkaamaan esimerkiksi karanteenissa olevaa työkaveriaan.

Poikkeusvaltuuksiin saa turvautua vasta viimesijaisena keinona

Poikkeusvaltuuksien käyttö on asetuksessa tiukasti rajattu. Poikkeustoimia saadaan käyttää ainoastaan, kun se on koronaepidemiatilanteessa välttämätöntä ja oikeasuhtaista. Kysymys on viimesijaisesta keinosta: vasta silloin, kun normaalilainsäädännön ja sovellettavien työehtosopimusten sisältämät joustot eivät enää riitä, voidaan turvautua poikkeusvaltuuksiin. Kuten perustuslakivaliokunta on linjannut, poikkeusvaltuuksia ei ole sallittua käyttää esimerkiksi tavanomaisista sairauspoissaoloista tai liian vähäisestä henkilöstömitoituksesta johtuvan henkilöstövajeen paikkaamiseen. Jos poikkeusvaltuuksia on käytetty väärin – kuten julkisuudessa on tuotu esille – se on erittäin valitettavaa. Valtuuksien käytön valvonta kuuluu työsuojeluviranomaisen tehtäviin.

Viime aikoina olemme saaneet myös hyviä uutisia: koronavirustarutuntojen määrä on ollut laskussa. Virus ei kuitenkaan ole poistunut keskuudestamme. Se voi esimerkiksi liikkumis- ja kokoontumisrajoitusten poistamisen jälkeen taas aktivoitua ja lisätä tartuntatapauksia. Siksi edelleenkin – myös asetuksen voimassaolon päätyttyä – on huolehdittava siitä, että valmiudet koronapotilaiden hoitamiseen ovat olemassa. Tämä onnistuu vain, jos hoitohenkilökunnan työturvallisuudesta, terveydestä ja työssä jaksamisesta pidetään hyvää huolta.

Tarja Kröger, hallitusneuvos, työ- ja elinkeinoministeriö

Lisää kommentteja

M
Matti Harvala 3 Kuukautta sitten
Mikä viranomainen valvoo poikkeuslakioikeksien käyttöä? AVI ilmoittaa, että he elivät olisi ja eivät ota ilmoitettuja kanteluja käsittelyyn.
TK
Tarja Kröger 3 Kuukautta sitten
Työsuojeluviranomaiset valvovat työlainsäädännön noudattamista työpaikoilla.
Valvoessaan esimerkiksi työaikalain ja vuosilomalain noudattamista, työsuojeluviranomainen joutuu selvittämään, mihin työnantaja on perustanut normaalilainsäädännöstä poikkeavat työaikaratkaisunsa. Tässä yhteydessä työsuojelutarkastaja joutuu ottamaan kantaa myös asetuksen antamien poikkeusvaltuuksien käyttöön.