2010-luku jää historiaan rakennemuutoksen vuosikymmenenä, jolloin Suomessa moni yritys irtisanoi erittäin paljon työntekijöitä kerralla. Työtä vaille jääneitä on autettu työllistymään uudelleen ja kouluttautumaan sekä kansallisin toimenpitein että Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) rahoituksella. EGR-rahoitusta on Suomessa hyödynnetty kaikissa kriteerit täyttäneissä irtisanomisissa.

Rakennemuutoksen perusteellisuudesta kertoo esimerkiksi se, että Suomi on kuluvalla vuosikymmenellä ollut yksi suurimpia ja vuosina 2015–2016 jopa suurin EGR:n hyödyntäjä kaikista EU:n jäsenmaista.

90 prosenttia Microsoftilta vuonna 2016 työttömäksi jääneistä on löytänyt uuden työpaikan.

Seitsemän kymmenestä Suomessa toteutetusta EGR-hankkeesta on kohdistunut ICT-alan irtisanomisiin, joista ainakin toistaiseksi viimeinen päättyi helmikuun alussa. Hankkeessa edistettiin Microsoftilta vuonna 2016 työttömäksi jääneiden työntekijöiden työllistymistä. Jos EGR-hankkeet ovat tulosten valossa ylipäätään olleet 83 prosentin uudelleentyöllistymisasteen perusteella menestyksekkäitä, ovat nyt päättyneen Microsoft-hankkeen tulokset erityisen mairittelevia: kaksivuotisen hankkeen päättyessä oli uuden työpaikan löytänyt 90 prosenttia irtisanotuista, ja työttömänä oli ainoastaan 4,9 prosenttia.

Erityisesti Nokian ja Microsoftin matkapuhelintuotannon alasajoihin liittyneet jätti-irtisanomiset eivät aikoinaan varmasti jättäneet yhtäkään suomalaista kylmäksi, vaan myräkkä kosketti koko Suomea: Mistä löytyvät uudet työpaikat? Vieläkö suomalaiselle osaamiselle löytyy käyttöä? Olemmeko jääneet peruuttamattomasti jälkeen yhä globaalimmaksi muuttuvassa kilpailussa?

Vaikka murroksesta toipuminen kesti kauan, on talouden ja työllisyyden viime vuosien myönteinen kehitys osoittanut suomalaisen osaamisen olevan yhä voimissaan. Tällä hetkellä osaajista on pulaa lähes kaikilla aloilla ja alueilla. Paitsi että kotoperäinen kasvualojen kirjo on laaja, ovat monet yritykset sijoittuneet tietyille alueille juuri tarjolla olevan, osaamisensa ja kyvykkyytensä jo osoittaneen työvoiman houkuttelemana. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla, joilla globaalien matkapuhelinjättien kaaduttua menetettiin valtava määrä ICT-alan työpaikkoja, on tällä hetkellä vajetta myös ICT-alan osaajista.

Suomalainen osaaminen ei ole kadonnut vaan on edelleen maailman valioluokkaa.

Onkin alettu puhua positiivisesta rakennemuutoksesta, jolla tarkoitetaan alueen elinkeinorakenteen ja työllisyyden nopeaa muutosta. Muutos on saattanut lähteä liikkeelle esimerkiksi vain yhden toimialan positiivisesta kehityksestä. Se aktivoi edelleen muita toimialoja ja vaikuttaa myös alueen ulkopuolelle muualle Suomeen.

Suomalainen osaaminen ei ole kadonnut vaan on edelleen maailman valioluokkaa. Lähtökohdat ovat kunnossa, mutta tyytyväisyyteen ei ole varaa ja hanskojen on syytä pysyä tiukasti käsissä. Rakennemuutos jatkuu, osaamistarpeet ja -vaatimukset uudistuvat, työpaikkoja katoaa ja syntyy yhä nopeammalla syklillä.

Kyky ja mahdollisuudet osaamisen päivittämiseen ja täydentämiseen, työstä työhön -siirtymien sujuvuuden varmistaminen sekä osaamisen kehittämisen parissa työskentelevien toimijoiden yhteinen tahtotila ja yhteistyö ovat tulevaisuuden menestyksen keskeisiä kulmakiviä. 

Tapani Kojonsaari, erityisasiantuntija, työ- ja elinkeinoministeriö