Kuluttaja-asiamiehen toimivaltuuksien jälkeenjääneisyyttä on kipuiltu vuosia, oikeastaan vuosikymmeniä. Kärsijöinä ovat olleet ei pelkästään turhautunut kuluttaja-asiamies juristeineen vaan ennen kaikkea suomalaiset kuluttajat ja se valtaosa yrityksiä, jotka noudattavat lakia.

Lain rikkojilla on ollut liian helpot päivät ja lakia rikkomalla on voinut suorastaan saada oikeudetonta kilpailuetua samalla, kun kuluttajat ovat olleet kärsijän roolissa.

Oikeusministeriön johdolla työskennellyt työryhmä esittää selkeitä parannuksia kuluttajansuojaan säätämällä tietyistä toimivaltuuksista oman lakinsa. Lisäksi muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annettua lakia, oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annettua lakia, Finanssivalvonnasta annettua lakia sekä sakon täytäntöönpanosta annettua lakia. Työryhmän raportti allekirjoitettiin 19.6.2019. Raportti on kirjoitettu lakiesityksen muotoon.

Esityksen tarkoituksena on toimeenpanna EU-asetus kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten yhteistyöstä. Sen keskeisen osan muodostavat toimivaltaisten viranomaisten toimivaltuudet. Asetuksen toimeenpano edellyttääkin käytännössä yhteistyöasetusta täydentävien kansallisten säännösten antamista kuluttajansuojaviranomaisten toimivaltuuksista.

Uudessa laissa säädettäisiin muun muassa asetuksen mukaisesta tiedonsaanti- ja tarkastusoikeudesta, oikeudesta tehdä koeostoja sekä oikeudesta määrätä poikkeuksellisissa tapauksissa myös esimerkiksi verkkosivustoilla olevaa sisältöä poistettavaksi. Viime kädessä koko verkkosivusto voidaan määrätä poistamaan, tai määrätä verkkotunnus poistettavaksi verkkotunnusrekisteristä.

 Kun kaikkeen kuluttajakauppaan sovellettaisiin samoja määräyksiä riippumatta maantieteellisestä alueesta, valvonnan uskottavuus lisääntyy ja sen myötä lainsäädännön noudattaminen tehostuu.

EU:n yhteistyöasetusta sovelletaan vain asetuksen liitteessä lueteltujen EU-säädösten rajat ylittäviin rikkomuksiin jäsenvaltioissa, mutta työryhmän ehdotuksen mukaan kuluttaja-asiamiehellä olisi käytössään yhteistyöasetuksen mukaiset toimivaltuudet myös muissa sen valvontaan kuuluvissa asioissa. Tämä tarkoittaa käytännössä kotimaista kauppaa ja kolmansista maista tapahtuvaa kauppaa.

Kun kaikkeen kuluttajakauppaan sovellettaisiin samoja määräyksiä riippumatta maantieteellisestä alueesta, valvonnan uskottavuus lisääntyy ja sen myötä lainsäädännön noudattaminen tehostuu. Elinkeinoelämän Keskusliitto EK on esittänyt eriävän mielipiteen toimivaltuuksien ulottamisesta laajemmalle kuin EU:n yhteistyöasetus edellyttää.

Kuluttaja-asiamiehen toimintaa tehostettaisiin (kansallisista tarpeista johtuen) myös siten, että kuluttaja-asiamiehen kieltopäätökseen tyytymättömän elinkeinonharjoittajan olisi vietävä asia markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Kuluttaja-asiamiehen määräämä kielto ei enää raukeaisi nykymallin mukaisesti pelkästään elinkeinonharjoittajan vastustuksen perusteella. Tämä on tehnyt kuluttaja-asiamiehen antaman kiellon käytännössä melko tehottomaksi.

Lisäksi lakiesityksessä ehdotetaan eräille kuluttajansuojaviranomaisille, kuten kuluttaja-asiamiehelle, oikeutta hakea seuraamusmaksun määräämistä yksilöityjen kuluttajansuojasäännösten rikkomisesta. Seuraamusmaksun määräisi pääsääntöisesti markkinaoikeus. Elinkeinonharjoittajalle määrättävän seuraamusmaksun enimmäismäärä olisi 4 prosenttia rikkomuksen päättymistä edeltävän vuoden liikevaihdosta. Tällä olisi osaltaan ennaltaehkäisevää vaikutusta ja kannustaisi yrityksiä noudattamaan lakia.

Asiallisesti jo hyväksytty direktiivi edellyttää vähintään tämän suuruista seuraamusmaksun enimmäismäärää tietyissä tapauksissa, mikä on otettu huomioon tässä sääntelyssä. Kuitenkin jatkossakin kuluttaja-asiamiehen valvontatyön lähtökohtana olisi neuvottelumenettely.

Esitys liittyy valtion vuoden 2020 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Lakien ehdotetaan tulevan voimaan 17.1.2020, jolloin EU:n yhteistyöasetusta aletaan soveltaa. Samalla on tarkoitus vahvistaa kuluttaja-asiamiehen valvontaresursseja niin, että valvonta on tehokasta ja ennakollista.

Työryhmän laatiman raportti on nyt lähetetty laajalle lausuntokierrokselle. Raporttiin voi tutustua ja siitä voi lausua 23.8.2019 asti lausuntopalvelu.fi:ssä.

Tomi Lounema kaupallinen neuvos, ryhmäpäällikkö, TEM

@TomiLounema