Käynnissä olevat kuntakokeilut ovat ensimmäinen askel polkua, jossa kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä vahvistetaan Sanna Marinin hallituksen tavoitteiden mukaisesti. Kuntakokeiluihin osallistuu yhteensä 25 kokeilualuetta ja 118 kuntaa, eli kyseessä on iso hanke, jossa mukana olevat kunnat toimivat hyvin erilaisista lähtökohdista. Pitkin syksyä olemme saaneet ministeriöön myös huolestuneita viestejä kuntakokeilujen tilasta, alueellisista haasteista ja henkilöstön kuormituksesta.

Olemme eläneet yli puolitoista vuotta poikkeusaikaa.  Korona on kasvattanut asiakasmääriä TE-toimistoissa ja kuntakokeiluissa merkittävästi. Tämä on keskeinen syy esimerkiksi sille, että työllistymissuunnitelmia on ollut vaikea päivittää kaikkialla Suomessa, oli kyseessä kuntakokeilu tai ei. 

Samalla on hyvä muistaa, että kokeilut ovat olleet käynnissä vasta tämän vuoden keväästä. Ensimmäinen kahdeksan kuukauden kokeiluajanjakso on ollut osalle kuntakokeilujen kunnista vaikea, kun taas toisilla kokeiluilla kokeilun ja asiakastyön käynnistäminen on sujunut hyvin. Alkuvaiheen haasteet ovat liittyneet erityisesti henkilöstön rekrytointeihin, perehdytystehtävien laajuuteen, työn organisointiin, asiakkaiden kontaktoinnin ja palveluihin ohjaamisen sujuvuuteen, erilaisten työ- ja toimintakulttuurien yhteen sovittamiseen ja yhteistoiminnan kehittämiseen esimerkiksi järjestöjen kanssa.

Kuntakokeiluissa yhteiskehittämisen merkitys korostuu. Kun tietoa erilaisista haasteista on saatu, on toimenpiteitä niiden taklaamiseen lähdetty rakentamaan yhdessä kuntien kanssa ja sitä tulee tehdä jatkossakin yhteistyössä. TE-toimistojen, kokeilukuntien ja ELY-keskusten muodostamat alueelliset yhteistyöelimet ovat tässä ratkaisevassa roolissa. Yhteistyöelimissä tarkastellaan muun muassa alueen kokeilujen edistymistä, henkilöstökysymyksiä, työllisyyden kehittymistä alueella ja palveluiden vaikuttavuutta.

Toimenpiteitä on tehty niin johtamisen, työn organisoimisen kuin työterveyden tuen osalta. Kuntakokeilujen operatiivisen työn kehittämisen tukena on myös ryhmä, jossa on laaja edustus kunnista ja Kuntaliitosta, TE-hallinnosta, KEHA-keskuksesta sekä TEM:stä, OKM:stä ja STM:stä. Lisäksi KEHA-keskus, Kuntaliitto ja TEM ovat järjestäneet Työllisyysklinikoita, joissa sekä asiakastyöntekijät että kokeilujohto ratkovat yhdessä arjen työstä kumpuavia ongelmia ja jakavat hyviä käytäntöjä. Kuntakokeilujen johdon osaamista on tuettu johtamisvalmennuksella. Osallistuminen näissä on aktiivista ja toimijalähtöistä. 

Olemme onnistuneet taklaamaan rekrytointihaasteita, perehdyttämisen malleja on kehitetty monipuolisesti ja palvelumallia sekä palveluihin ohjaamista tullaan kehittämään edelleen sujuvammaksi. Asiantunteva henkilöstö on meidän tärkein resurssi työllisyyspalveluissa, joten on aivan äärimmäisen tärkeätä kiinnittää huomiota henkilöstön jaksamiseen ja työhyvinvointiin nyt muutosten keskellä.

Alun haasteiden jälkeen kuntakokeiluissa alkaa näyttää siltä, että kaikki alueet ovat saaneet kokeiluresurssit ja organisoitumisen kuntoon, asiakastyö ja palveluohjaus on tehostunut ja asiakastyytyväisyys on parantunut. Kunnissa on kehitetty uusia toimintamalleja käytännön työhön ja niitä on jaettua toimijoiden kesken.   

Huomionarvioista on myös, että normaalitilaan nähden lisäresursseja TE-palveluihin tullaan ensi vuonna kasvattamaan 40 % pohjoismaisen työvoimapalvelumallin astuessa voimaan ja tämä koskee myös kuntakokeilussa mukana olevia kuntia. Tavoitteena on oltava, että työtön saa myös entistä varhaisemmassa vaiheessa tukea työllistymiseen.

Kuntakokeiluissa eteen tulevia ongelmia on tärkeä ratkoa, sillä vaikka TE-palveluiden siirto kuntiin ei ole suoraan jatkumoa kuntakokeiluille, on kokeilusta saatavilla paljon oppeja toimintamallien rakentamiseksi. Me tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia työllisyyspalveluidemme järjestämiseen ja tätä siirtoa on myös kuntakentästä pitkään toivottu. Kun työllisyyspalvelut, kunnan koulutuspalvelut sekä elinkeinopalvelut ovat saman järjestäjän vastuulla tukevat palvelut nopeamman työllistymisen tavoitetta. Osaava henkilöstö on uudistuksen onnistumisen avain. Henkilöstön siirtymisessä kuntiin noudatetaan virkamieslain mukaisesti liikkeenluovutusta koskevia periaatteita ja olemme valmistelemassa henkilöstön muutosohjelmaa siirron tueksi.

Viime kädessä kaikkien työllisyyspalveluiden uudistusten tulee pyrkiä hyvin yksinkertaiseen tavoitteeseen – siihen, että meillä on parhaat mahdolliset palvelut tukea työttömien työllistymistä ja alueiden yritysten työvoimatarpeita.

Työministeri Tuula Haatainen ja ylijohtaja Marja-Riitta Pihlman

Työllisyyden kuntakokeilujen verkkosivu
TE-palvelut 2024 -uudistuksen verkkosivu