Liikennealan markkinoilla on tapahtumassa suuri muutos: tuotanto- ja tuotelähtöisestä liiketoiminnasta siirrytään asiakaslähtöiseen tieto- ja palvelutalouteen. Kehitys vie myös kohti sähköistä ja autonomista liikennettä sekä yhteen toimivaa liikennejärjestelmää. Kysyntää on erityisesti ilmastonmuutoksen hillintää vähentäville ratkaisuille ja palveluille.

Muutos synnyttää globaaleja ja kasvavia markkinoita, joiden arvioidaan jopa tuhansien miljardien eurojen kokonaisuudeksi. Suomessa liikenneala on merkittävä työllistäjä ja vientitoimiala. Liikenteen toimialalla toimii noin 31 000 yritystä, jotka tekevät 68 miljardin euron liikevaihdon ja työllistävät 176 000 henkilöä – ja kehitys on viime vuosina ollut nousujohteista. Suomen liikenneala on varsin laaja ja heterogeeninen ja koostuu yritystoiminnasta henkilö- ja tavaraliikenteen, kulkuneuvojen, käyttövoimien ja liikenteen infrastruktuurin toimialoilla. Myös alan yrityskoko on varsin vaihteleva. Liikennealalla suurin osa on pieniä alle neljän henkilön yrityksiä, mutta liikennealaan kuuluu myös merkittävästi suuria yrityksiä, kuten Neste, Valmet, Mayer, Finnair ja VR.

Suomen liikennealan yritysten viennin arvo on 10 miljardia euroa, mikä on 11 prosenttia koko Suomen viennin arvosta. Lisäksi muiden toimialojen yritykset vievät tuotteita ja palveluita muiden maiden liikennealan yrityksin käyttöön 3,5 miljardia euron arvosta. Näissä luvuissa eivät kuitenkaan ole mukana vielä esimerkiksi liikenteen uudet palvelut ja ohjelmistotoimialan liikenteeseen suuntautuva liiketoiminta. Suurimmat liiketoimintamahdollisuudet nähdään eri teknologioita yhdistelevissä ratkaisuissa ja liiketoimintamalleissa.

Suomella useita vahvuuksia, joilla menestyä liikennealalla

Suomella on vahvan digitaalisen osaamisen ja kilpailukyvyn ansiosta hyvät edellytykset saada osansa globaalista liikenteen kasvumarkkinasta. Liikenteen lainsäädännön muutokset sekä yrityksistä lähtenyt innovaatiotoiminta ovat luoneet Suomessa hyvät mahdollisuudet luoda ja testata uusia palvelumalleja sekä edetä kansainvälisille liikennealan markkinoille. Suomessa onkin jo joukko kasvuyrityksiä, jotka toimivat alallaan maailman kärjessä ja ovat onnistuneet houkuttelemaan investointeja, kuten Virta, MaaS Global, Sensible4 ja Rightware.

Suomen vahvuutena on myös tiivis julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö sekä verkostomainen kehitys, jolla pystytään vastaamaan asiakastarpeisiin kokonaisvaltaisilla ratkaisuilla. Liikennealalle on jo alkanut kehittyä useampia verkostoja, kuten SmartRail älykkään kaupunkiliikenteen sekä One Sea autonomisen merenkulun ympärille. Business Finlandin rahoituksella vauhditetaan ekosysteemien syntymistä muun muassa Smart Mobility -ohjelman puitteissa.

Työ- ja elinkeinoministeriö rahoittaa liikenteen kansallista kasvuohjelmaa vuosille 2018–2022. Ohjelman tarkoituksena on edistää liikennealan yritysvetoista kehitystä, kasvua ja kansainvälistymistä. Kasvuohjelmassa on mukana useita ministeriöitä, viranomaisia, kaupunkeja sekä liikennealan toimijoita ja yrityksiä. Kasvuohjelman tavoitteissa yhdistyvät liikennealan yritys- ja vientivetoisen kasvun edistäminen ja verkostojen kehittäminen sekä odotukset yritysten tuottamista keinoista liikenteen perusongelmien, kuten ruuhkien, onnettomuuksien ja  päästöjen ratkaisussa.

Raportti kuvaa liikennealan nykytilaa ja kasvumahdollisuuksia

Osana kasvuohjelmaa laadittiin liikennealan tilannekuvaa koskeva raportti sekä ehdotukset liikenteen kasvuohjelman mittaristoksi. Työssä vaikuttavuuden kärkimittareiksi ehdotetaan toimialan kasvua, vientiä, TKI-toimintaa ja digitalisaatiota. Lisäksi työssä luotiin työ- ja elinkeinoministeriölle liikenteen toimialaraportointiin askelmerkkejä. Jatkossa liikennealan toimialaraportointia tulisi kehittää tunnistamaan paremmin liikennemarkkinoilla tapahtuvia muutoksia ja niihin kytkeytyvän yritystoiminnan kehittymistä.

Kasvuohjelmaa päivitetään vuoden 2020 aikana liikennealan kestävän kasvun ohjelmaksi.  Tarkastelussa ovat erityisesti alan toimintaympäristön muutos sekä tiekartan päivitys ottamaan huomioon erityisesti ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset kestävyystavoitteet sekä kiertotalouden näkökulmat.

Parhaillaan liikennealankin toimintaan vaikuttavat merkittävästi koronaviruksen seuraukset. Esimerkiksi joukkoliikenteestä ja liikenteen palveluista on kadonnut merkittävä määrä asiakkaista ja osalla yrityksistä tilauskannat ovat supistuneet sekä jo suunniteltuja projekteja keskeytetty. Toisaalta digitalisaation etenemiselle koronavirus on aiheuttanut merkittävän loikan. Ennakoitavissa on, että liikennejärjestelmän digitalisoituminen jatkuu. Nyt onkin rakennettava pohjaa normaalitilanteeseen palaamista varten ja tarkasteltava, miten alan hyvässä vauhdissa ollut kestävä kasvu ja vienti saadaan jatkumaan, muun muassa EU:n vihreän kehityksen rahoitusta hyödyntämällä.

neuvotteleva virkamies Natalia Härkin

Lisätietoja

Liikennealan tilannekuvaa koskeva raportti

Liikenteen kasvuohjelma 

Ilmoittautuminen liikenteen kasvuohjelman päivitykseen liittyviin työpajoihin 

Future Mobility Finland