Tekoäly ja digitalisaatio luovat Eurooppaan kasvua, kilpailukykyä, uusia innovaatioita – ja sitä kautta hyvinvointia. Kyse ei ole vain teknologian vaan koko yhteiskunnan murroksesta, jonka on oltava oikeudenmukainen ja luottamukseen perustuva. Nämä asiat korostuvat Suomen ja Ranskan juuri sopimassa, tekoälyä koskevassa yhteistyöaloitteessa. 

Pääministeri Juha Sipilän ja presidentti Emmanuel Macronin sopima aloite syventää maiden välistä yhteistyötä tekoälyn saralla. Maillamme on yhteinen, selkeä näkemys tekoälystä: se on yksi tulevaisuuden menestystekijöistä. Yhteistyössä keskitytään erityisesti teollisuuden digitalisaation uudistumiseen, terveydenhuoltoon, uusiin liikkumisen muotoihin sekä start up -ekosysteemeihin. Aloitteen jälkeen on luontevaa jatkaa yhteistyötä konkreettisimmilla toimilla.

Yhteistyöaloite osoittaa, että Suomen tekoälyosaamista arvostetaan Euroopassa. Meitä kuunnellaan, ja pääsemme vaikuttamaan eurooppalaiseen keskusteluun. Suomella on yhteistyöaloitteessa mainituilla aloilla kokemusta ja osaamista, josta muut haluavat oppia.

Suomeen on esimerkiksi syntynyt liiketoimintaverkostoja eli ekosysteemeitä, joissa eri organisaatiot työskentelevät yhdessä tekoälyn soveltamiseksi. Yhtenä esimerkkinä käy terveydenhuollossa HUS:n koordinoima verkosto CleverHealth Network, joka tuo yhteen suomalaisten yritysten terveysteknologiaosaamisen, terveydenhoidon huippuasiantuntijat ja HUS:n laadukkaan terveysdatan.

Suomen tekoälystrategiassa painotetaan, että Suomesta tulee tekoälyn kärkimaa vain julkisen ja yksityisen sektorin tiiviillä yhteistyöllä. Tämä koskee myös etiikkaa, joka on nousemassa Euroopan keskeiseksi vahvuudeksi ja kilpailuvaltiksi. Luottamus tekoälyyn on kehityksen ja menestyksen perusta. Yhteistyöaloitteessakin todetaan, että kansalaisten ja yritysten tulee voida luottaa tekoälypohjaisiin järjestelmiin, sillä muuten niiden ei ole mahdollista hyväksyttävästi toimia yhteiskunnassa.

Olen tyytyväinen, että etiikka on nostettu myös yhteistyöaloitteessa keskiöön. Eettiset kysymykset on ratkaistava, jotta tekoäly voi luoda kasvua ja kilpailukykyä Eurooppaan. Kuka vastaa tekoälyn tekemistä päätöksistä? Millaista dataa tekoälyn opettamisessa käytetään? Eettisiä kysymyksiä pohditaan osaltaan myös valtioneuvoston tietopoliittisessa selonteossa, joka lähtee pian lausuntokierrokselle. Myös EU:ssa mietitään parhaillaan tekoälyn eettistä koodistoa.

Tekoälyohjelma aloittaa syyskuun alussa kampanjan, jolla se haastaa yrityksiä sitoutumaan tekoälyn eettiseen hyödyntämiseen. Käytännössä yritykset voisivat lähteä liikkeelle laatimalla omat tekoälyn eettiset periaatteet, jotka linjaisivat, miten tekoälyä sovelletaan eettisesti ja vastuullisesti. Suomen ja Ranskan yhteistyöaloitteeseen kuuluu jakaa tietoa tämänkaltaisista parhaista käytännöistä, jotta ne saadaan leviämään Euroopan-laajuisesti.

Suomen ja Ranskan yhteistyöaloite on hieno esimerkki yhteistyöstä, jota tarvitsemme lisää. Keskustelua jatketaan lokakuussa muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön ja Euroopan komission Suomessa järjestämässä AI Forum 2018 -ministerikonferenssissa. Kokous tuo yhteen eurooppalaisia ministereitä, EU-komissaareja, yritysjohtajia ja tekoälyasiantuntijoita keskustelemaan Euroopan suunnasta tekoälyn aikakaudella.

Mika Lintilä, elinkeinoministeri