Singapore, tuo väestömäärältään Suomen kokoinen kaupunkivaltio, on erittäin kiintoisa verrokki kasvupolitiikan kannalta: maan talouskasvu on vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen yli kolme prosenttia, elinkeinoelämä kukoistaa ja työllisyysastekin huitelee meidän pitkän aikavälin tavoitteessa 80 prosentissa.

Tulokset ovat kiistattomia – mutta onko niiden takana tuuria vai jotain sellaista kyvykkyyttä, mikä meiltä puuttuu?

Vastaukseni on jälkimmäinen. TEM:n kymmenen henkilön delegaatio kävi kansliapäällikkö Jari Gustafssonin johdolla huhtikuussa Singaporessa tutustumassa valtioneuvoston johtamiseen, digitalisaatioon sekä innovaatio-, koulutus-, työ-, kilpailu- ja kuluttajapolitiikkalohkoihin ja niitä toteuttaviin palvelujärjestelmiin. 

Talouskasvu on Singaporen yhteiskuntapolitiikan kärki

Talouskasvu on Singaporen yhteiskuntapolitiikan ehdoton kärki. Eri ministeriöt ja yhteiskunnan kaikki toimijat on johdonmukaisella tavalla kytketty toteuttamaan sitä. Jokainen toimija tietää oman roolinsa siinä. Singapore on siis politiikkajohdonmukaisen strategisen ohjauksen mallimaa.

Valtiolla ja sen toimilla on vahva rooli elinkeinoelämän menestymisen turvaamisessa. Valtio on määrittänyt 23 kasvualaa, joiden menestymisen turvaamista toteuttaa kaikki hallinnonalat ja muutkin yhteiskunnan toimijat. Tässäpä meidän toimialakohtaiselle elinkeinopolitiikalle toiminnan laajentamista…

Kasvutavoite on väline kansalaisten paremman elämän mahdollistamiseksi

Kasvutavoite ei kuitenkaan ole itsearvoista vaan väline kansalaisten paremman elämän mahdollistamiseksi. Ilmastonmuutos tiedostetaan hyvin Singaporessakin, mutta sitä lähestytään ajattelulla, miten sen torjunnalla saadaan luotua uutta kasvua edistävää liiketoimintaa ja vientituotteita.

Singaporelaiset eivät usko kirjallisiin strategiapapereihin, jotka pannaan hyllyyn pölyttämään. Strategiatyö on jatkuvaa yhteisen tilannekuvan luomista, tulevaisuuden ennakointia, heikkojen signaalien aistimista, mittarointia ja niiden kehityksen arviointia  ja korjausliikkeitä tavoitteissa ja toimeenpanossa. Uusia politiikkainnovaatioita etsitään systemaattisesti ja hyvät löydökset pannaan tuotantokoneistoon.

Kasvupolitiikkaa tehdään systemaattisen vuoropuhelun kautta

Singaporen valtioneuvoston johtaminen perustuu jatkuvaan ja laajaan vuoropuheluun ja yhteistyöhön valtion ja koko yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa. Kasvupolitiikan muotoilussa  on mukana 10 000 eri tahoa. Tätä varten on luotu systemaattinen rakenne, jossa jokainen taho tietää oman roolinsa kasvupolitiikan toteuttamisessa ja uudistamisessa.

Vuoropuhelu ei ole vuoropuhelua sen itsensä vuoksi vaan se on tavoitteellista. Vuoropuhelun tulemia viedään johdonmukaisesti strategiaprosessiin ja kasvupolitiikan toimeenpano on hajautettu laajalti yhteiskunnan eri toimijoille. Sidosryhmäyhteistyö sekä sisäinen ja ulkoinen viestintä olivat siis integroituja politiikan toteuttamiselementtejä.

Vahva kolmikanta ja siiloton ministeriöyhteistyö takaavat kasvupolitiikan menestyksen

Vahva kolmikanta oli kasvupolitiikan menestymisen aivan keskeinen perusta. Se ei suinkaan rajaudu työpolitiikkaan vaan myös kasvupolitiikan muihinkin ulottuvuuksiin. Työmarkkinaosapuolet eivät ole vain keskustelukumppaneita vaan heille on vastuutettu myös hyvinkin operatiivista toimeenpanoa kuten vaikkapa pk-yritystoiminnan käytännön kehittämistä.

Ministeriösiiloja torjuttiin jatkuvalla tavoitteellisella yhteistyöllä. Tämä varmistettiin myös henkilöedustuksilla, jonkun valtion viraston pääjohtaja saattoi toimia naapuriviraston varapääjohtajana. Yhteneväinen valtioneuvosto oli Singaporessa täydessä toiminnassa.

Elinikäinen oppiminen osa työpolitiikkaa

Elinikäinen oppiminen oli keskeinen osa työpolitiikan muotoilua ja toimeenpanoa. Ikääntyneiden työkyvyn ja osaamisen ylläpitoon panostetaan voimakkaasti.

Henkilöiden ja organisaatioiden uudistumista – siis elinikäisen oppimista ja innovaatiopolitiikkaa lähestyttiin integroidusti. Palveluissa mennään vahvalla digitalisaatiokärjellä. Ulkomailta rekrytoidaan parhaat osaajat maan tarpeisiin.

Singaporen toinen puoli - yhden puolueen maa jo 50 vuotta

Singaporella on toinenkin puolensa: maassa on ollut yksi puolue vallassa yli 50 vuotta, mielipidevapautta on rajoitettu, valtio seuraa ja valvoo kansalaisiaan kattavasti. Syntyvyys on Suomeakin heikompaa, mikä kielii jostakin. Tämmöistä yhteiskuntaa emme tietenkään halua.

Kuitenkin Singapore osoitti, että hyvin toimiva tehokas valtion keskushallinto on keskeinen osa maan kasvua ja menestystarinaa. Kun toimitaan tehokkaasti ja johdonmukaisesti koko maan orkestroimisessa samaan suuntaan, niin tuloksetkin ovat vaikuttavia. Reissu oli siis antoisa, ja sen antia tullaan myös viemään meillä tuotantoon, mm. hallitusohjelman käytännön toimeenpanoon ja TEM:n johtamisen ja ohjauksen kehittämiseen.

Johtaja Jussi Toppila, TEM