Bruttokansantuotteen jokaisen kysyntäerän kasvu on virittänyt myös työmarkkinat hurjaan pyörteeseen. Kansantuotteen kysyntäerät ovat: yksityinen kulutus, julkinen kulutus, yksityiset ja julkiset investoinnit sekä vienti. Jokainen näistä kipuaa ylöspäin vauhdilla viime vuoden sukelluksesta – eikä vähiten yhteisten ja kansallisten elvytyspakettien ylösvetäminä.

Vaikka talouskasvu tämän ja ensivuoden vauhdin jälkeen tasaantuisikin, äkkijyrkkä kasvu tekee eetvarttia perinteisesti niin hidasliikkeisille työmarkkinoillemme. Piilotyöttömät tulevat työhakijoiksi, alan- tai työpaikanvaihtoa suunnitelleet pääsevät tarttumaan uusiin tilaisuuksiin, työvoiman virtuaalinen (alueellinen) liikkuvuus vauhdittuu etätyömahdollisuuksien lisääntyessä, opiskelijoille avautuu osa-aikatyömahdollisuuksia ja vanhuuseläkkeelle siirtyneille on nyt entistä enemmän tilaa työmarkkinoilla.

Työllisyys

Suomen eroavuus muista pohjoismaista näyttäytyy siten, että meillä osa-aikatyötä tekeviä on huomattavasti vähemmän ja että työllisyys on vanhimmissa ikäryhmissä keskimäärin yli 10 prosenttiyksikköä heikompaa. Lisäksi julkisen sektorin osuus työllisyydestä on meillä naapurimaitamme matalampi. Nämä tekijät ovat selittäneet meidän työllisyysasteen heikommuuden, vaikka työtuntien määrässä olemmekin miltei samalla viivalla. Ja osaselityksenä kelpaa myös meidän vähemmän aktiivinen työvoimapalvelumalli.

Työllisyyden kasvaessa nyt kohisten ja aloittaessamme pohjoismaisen työvoimapalvelumallin, alamme vähän kerrassaan päästä samoille työllisyyslukemille skandinaavien kanssa.

Tuottavuus

Eniten olen kuitenkin ollut huolissani siitä, että työvoiman liikkuvuus työtehtävästä, -paikasta ja ammatista toiseen tai alueelta toiselle on ollut varsin tahmaista. Näppituntumalla voi sanoa, että Tanskassa ja Ruotsissa työntekijöiden liikkuvuus on paljon vilkkaampaa. Työvoiman liikkuvuus sektorilta toiselle ja työtehtävästä toiseen antaa uutta potkua työhön ja lisää työvoiman tuottavuutta. Vaikkakin liian nopeat siirtymät tulevat kalliiksi työnantajille. Uuden työn opetteluun kuluu aina muutamia kuukausia, tietenkin tehtävästä riippuen.   

Tuottavuuden kasvu on kansantalouden vaurastumisen ja kehityksen kannalta se tärkein elementti. Työllisyyden kasvu puolestaan julkisen talouden kestävyyden kannalta keskeisin. Kun katsotaan tulevaisuuteen, Suomi tarvitsee molempia kipeästi!

TEM:n lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste 2/2021 julki 9.11.2021 - kannattaa vilkaista!

alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen, työ- ja elinkeinoministeriö