Positiivinen vire taloudessa näkyy nuorten työllisyydessä. Nuorten työllisyystilanne on nyt yleisesti ottaen parempi kuin vuosiin. Nuorisotyöttömyys on ollut viimeksi näin alhaisella tasolla vuoden 2012 lopussa.

Nuorten työttömyys on laskenut hiljalleen jo yli vuoden ajan, mutta lasku alkoi vauhdittua merkittävästi viime syksynä. Tämä on erittäin positiivinen merkki, vaikka jokainen työtön nuori on tietenkin liikaa.

Joulukuun 2017 lopussa Suomessa oli noin 38 000 nuorta työttömänä työnhakijana. Määrä on laskenut vuodessa noin 10 000 hengellä. Laskussa on myös nuorten työttömyysjaksojen kesto. Noin 73 prosentilla työttömistä nuorista työnhaku päättyy ennen kuin työttömyys on kestänyt kolme kuukautta, jota pidetään usein rajapyykkinä työllistymisen vaikeutumisessa.

Positiivisista merkeistä huolimatta haasteitakin löytyy. Meidän on huolehdittava myös niistä nuorista, jotka pitkään jatkuneen taantuman aikana eivät ole päässeet kiinni työelämään. Joulukuun lopussa työnvälitystilastoissa oli kaikkiaan noin 7 500 alle 30-vuotiasta nuorta, jotka ovat olleet työttöminä työnhakijoina yli 12 kuukautta. Myönteistä on, että myös nuorten pitkäaikaistyöttömien määrä on laskussa.

Merkittävin yksittäinen tekijä nuorisotyöttömyyden laskuun lienee globaalin talouden piristyminen. Myös hallitus on ollut aktiivinen ja tehnyt toimenpiteitä, jotka auttavat nuoria eteenpäin elämässään.

Nuoria tukevia toimijoita ja palveluja on tarjolla suhteellisen monipuolisesti. Haasteena on ollut, että palvelukenttä on pirstaleinen, mikä johtaa palvelupolkujen pirstaloitumiseen. Nuoret, jotka tarvitsevat vahvempaa tukea, saattavat kokea palveluviidakossa suunnistamisen vaikeaksi.

Ohjaamot on perustettu vastaukseksi tähän haasteeseen. Niiden tehtävänä on koota julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palveluita nuorille. Hallitus myönsi kevään 2017 puoliväliriihessä viiden miljoonan euron määrärahan Ohjaamoiden toiminnan vakiinnuttamiseksi. Nyt meillä on jo 50 Ohjaamon verkosto.

On tärkeää, että nuorille suunnattujen palveluiden parissa työskentelevät toimijat löytävät toisensa ja tekevät yhteistyötä. Esimerkiksi Ohjaamot ja Me-säätiön ylläpitämät Me-talot tekevät jo hyvää yhteistyötä yhteisten tavoitteiden edistämiseksi. Tätä tarvitsemme lisää.

Nuoret toivovat henkilökohtaista palvelua. Ohjaamoiden tarjoaman henkilökohtaisen tuen ohella positiivista palautetta ovat keränneet TE-toimistojen työttömille nuorille kolmen kuukauden välein tehtävät haastattelut. Niiden ansiosta TE-toimistojen kontaktoimien nuorten määrä on lähes kaksinkertaistunut kuukausitasolla.

Jotta palvelu olisi mahdollisimman henkilökohtaista ja laadukasta, tarvitaan toki myös resursseja. Hallitus päätti syksyn 2017 budjettiriihessä lisätä alle 30-vuotiaille kohdennettuihin tulosperustaisiin ostopalveluihin kaikkiaan 15 miljoonaa euroa. Tavoitteena on saada kaikkiaan 10 000 nuorta näiden palveluiden piiriin.

Tulosperustaisia hankintoja tullaan kohdentamaan erityisesti niihin nuoriin, joiden matka työmarkkinoille on hieman tavallista pidempi. Meidän tulee huolehtia, että myös enemmän tukea tarvitsevat nuoret pääsevät hyötymään talouskasvusta. Lausahdus ”nuorissa on tulevaisuus” on klisee, mutta totta.

Jari LIndström, työministeri