Uusien yritysten perustamisaktiivisuus alkaa olla useimmissa OECD-maissa samalla tasolla kuin ennen finanssikriisiä. Työllisyyden kasvusta vuosien 2010 ja 2016 välillä ovat pitkälti vastanneet pk-yritykset.

Varjopuolena on, että useimmat uudet yritykset ja myös niiden luomat uudet työpaikat ovat syntyneet keskimääräistä alhaisemman tuottavuuden aloille. Lisäksi tuottavuuserot ovat kasvaneet suurten yritysten ja pk-yritysten välillä, vaikka poikkeuksiakin löytyy erityisesti tietyiltä palvelusektoreilta.

Uusien yritysten ja työpaikkojen syntyminen alhaisen tuottavuuden aloille tarkoittaa samalla sitä, että syntyneet työpaikat ovat matalan palkkatason työpaikkoja.

Yllä kuvattu kehitys koskee kaikkia OECD-maita. Tiedot ilmenevät vastikään julkaistusta yrittäjyyttä, pk-yrityksiä ja niiden toimintaympäristöä koskevasta OECD:n selvityksestä SME and Entrepreneurship Outlook 2019.

Myös Suomessa kehitys on ollut samansuuntaista, joskin useimpia OECD-maita vähäisemmässä määrin.

Huom. Mediaanituottavuus (arvonlisä per työntekijä) on laskettu toimialatasolla erikseen eri maille ja vuosille. Lähde: OECD SME and Entrepreneurship Outlook 2019 (OECD 2019); OECD Structural and Demographic Business Statistics Database, 2018.

Tarkasteluvuonna 2016 noin 65 % uusien työnantajayritysten uusista työpaikoista Suomessa syntyi keskimääräistä matalamman tuottavuuden aloille. Vain Britanniassa, Liettuassa, Tanskassa ja Sveitsissä kyseinen osuus oli tätä alhaisempi, eli Suomessa tilanne on OECD-maiden keskinäisessä vertailussa kuitenkin varsin hyvä. 

Selvityksen tulokset tuovat uutta valoa siihen palkkastagnaatioon, joka on havaittu OECD-maissa talouden kasvun ja työpaikkojen määrän lisääntymisestä huolimatta.

Suomi menestyy hyvin pk-yritysten toimintaympäristön vertailussa

Pk-yritysten rakennetta ja kehitystä koskevien tietojen lisäksi raportissa tarkastellaan pk-yritysten toimintaympäristöä ja sen kehitystä. Tarkastelu perustuu viitekehykseen, jossa pk-yritysten toimintaympäristöä katsotaan monesta näkökulmasta ja kunkin osalta useilla eri mittareilla, ja verrataan pk-yritysten toimintaympäristöä suhteessa muihin OECD-maihin. Mittareilla arvioidaan mm. strategisten resurssien (kuten rahoitus, osaaminen, innovaatiot) saavutettavuutta, liiketoimintaympäristöä (mm. säädösympäristö, oikeusjärjestelmä, julkisen hallinnon tehokkuus, markkinat) sekä infrastruktuuria (mm. liikenne, energia, ICT, digitalisaatio).

Suomi sijoittuu useimmilla mittareilla vähintään keskitasolle ja sen paremmalle puolelle, osin myös parhaimmistoon.

Kun esimerkiksi mitataan innovaatiojärjestelmää pk-yritysten kannalta, Suomi sijoittuu kaikilla paitsi yhdellä käytetyistä 19 mittarista keskiarvon yläpuolelle ja joillakin aivan kärkijoukkoon. Sen sijaan esimerkiksi uuden yrittäjyyden kannalta tärkeiden yrittäjyysosaamisen, yrittäjyysaikomusten ja epäonnistumisen pelon osalta sijoituksemme on OECD-maiden keskitasoa heikompi.

Talouden kasvu perustuu ennen kaikkea tuottavuuden kasvuun. Siten on monellakin tapaa huolestuttavaa, jos uudet yritykset ja työpaikat syntyvät yhä suuremmassa määrin matalan tuottavuuden aloille. OECD:n mukaan innovaatiot olisivat keskeinen avain tuottavuuden kasvulle ja korkeamman tuottavuuden työpaikoille. Innovaatioiden, niiden leviämisen ja laajan käyttöönoton kautta voidaan päästä myös korkeampiin palkkatasoihin.

Digitalisaatio on OECD:n mukaan toinen keskeinen tekijä, joka antaa myös pk-yrityksille uusia mahdollisuuksia päästä mukaan seuraavaan tuottavuusloikkaan, samoin kuin osallistumaan globaaleihin arvoketjuihin.

Julkinen valta voi vaikuttaa suurimpaan osaan tarkastellun viitekehyksen osatekijöistä. Digitalisaatio on keskeinen tekijä tässäkin. OECD painottaa, että digitalisaatio on jatkossa keskeinen vaikuttava tekijä myös korkealaatuisten julkisten pk-yrityspalvelujen taustalla.

Pertti Hämäläinen on neuvotteleva virkamies TEM:n työllisyys ja toimivat markkinat -osastolla, jossa hänen vastuualueisiinsa kuuluu mm. pk-yrityspolitiikka.