”Huonoksi on maailma mennyt.” ”Taas EU määräilee turhuuksista.” Letkautuksia on helppo heitellä. On helppo syyttää EU:ta milloin mistäkin.Toisinaan myös jostakin, mihin EU:lla ei edes ole vaikutusta. Mutta pohditaanpa asiaa hieman letkautuksia pidemmälle. Miten kauppa ja talous toimisivat, jos ei olisi nykyistä EU:ta puolen miljardin ihmisen sisämarkkinoineen?

Valtioiden, yritysten ja järjestelmien keskinäisriippuvuus on kasvanut valtavasti viime vuosikymmenten aikana. Verkostoissa, olipa kyse esimerkiksi maksunvälitysjärjestelmästä tai tietoliikenteestä, on käytännössä pakko olla mukana. Tämä kaikki on mahdollistanut paljon kehitystä.

Pieni suljettu maa ei saa ääntään kuuluviin

Keskinäisriippuvuuksien ja kaupan kansainvälistymisen takia on selvää, että jonkinlainen yhdentyminen markkinoilla on väistämätöntä. Ilman EU:ta käytössä voisi olla jonkinlainen Hansa-liitto, jossa alueen suurin talous ja valtio olisi johtovaltio ja muut yhdenmukaistaisivat menettelynsä sen käytäntöjen mukaisiksi.

Sellaisena suljettuna taloutena kuin Suomi vielä 1970-luvulla oli, emme pärjäisi. Näin siksi, että ympärillä muut maat ovat verkottuneet ja hyödyntävät vapaan ja avoimen talouden etuja.

Läntisessä markkinatalousmaailmassa ei enää ole maita, joiden kauppa perustuisi vienti- ja tuontilupiin, hintasäännöstelyyn ja kotimaisen valmistuksen suojelemiseen. Nuo vanhan maailman työkalut voivat äkkiseltään tuntua houkuttelevilta. Mutta kun asiaa pohtii enemmän, ymmärtää, miksi avoin markkinatalous ja sisämarkkinat ovat eduksi Suomen pienelle avotaloudelle.

Suljetun maan tuotanto kuristuisi omiin rajoihin

Jos meillä olisi Suomessa omat kansalliset lait ja standardit tuotevaatimuksista 1980-luvun tapaan, niillä ei käytännössä olisi enää merkitystä. Toisin kuin 1980-luvulla, tuotteet valmistetaan nykyisin kaukomailla ja samat tuotteet tulevat markkinoille kansallisvaltioiden rajoja kunnioittamatta. Jollei olisi EU:n yhteisiä tuotevaatimuksia valmistettaisiin tuotteet alueen suurimman markkinan, eli käytännössä Saksan, vaatimusten mukaisesti. Siihen olisi meidän tyydyttävä. Voisimme toki muuttaa omat lakimme ja standardimme Saksan vaatimusten mukaisiksi tai ylläpitää omia paperitiikeri-vaatimuksia ja tyytyä siihen mitä saamme, pystymättä itse vaikuttamaan asioihin.

Toinen seikka on, että suomalaisen investointituotteiden (raskaat koneet ja laitteet) valmistusteollisuuden on tehtävä tuotteet ostajien vaatimusten mukaisiksi. Tuotteiden valmistuksessa on useita välivaiheita. Raaka-aineet ja puolivalmisteet liikkuvat maasta toiseen. Laajemman markkina-alueen yhteneväiset tuotevaatimukset helpottavat suuresti valmistusta, kauppaa ja alentavat kaikkien kustannuksia. Ei pöllömpää yritysten ja työllisyyden kannalta!

EU:n ulkopuolisetkin maat haluavat sisämarkkinoiden hyödyt

Ajatus siitä, että EU:n ulkopuolella meillä olisi vapaus tehdä mitä vain kansallisesti näemme tarkoituksenmukaiseksi, ei ole totta. Sen osoittaa naapurimaamme Norja. Sitä käytetään esimerkkinä valtiosta, joka ei ole antanut päätösvaltaa Brysseliin.

Fakta on, että Norja ei ole EU:n jäsen. Silti se haluaa hyödyntää sisämarkkinoiden edut, joten se on ETA-sopimuksen kautta mukana sisämarkkinoilla. Norja maksaa siitä EU:lle ja on yhdenmukaistanut lainsäädäntönsä EU-sisämarkkinamukaiseksi, aivan kuten olisi jäsenvaltio. Kun tulee uutta EU-sääntelyä, Norja muuttaa omat lakinsa sen mukaiseksi. Erona on vain se, että Norja ei ole mukana valmistelemassa yhteisiä sääntöjä.

Norja ei pääse vaikuttamaan sisältöön eikä äänestämään direktiiveistä valmistelun loppuvaiheessa.

Norja siis käytännössä elää kuin EU-jäsenvaltio, mutta saa säännöt noudatettavakseen ilman mahdollisuutta vaikuttaa niihin ja joutuu silti maksamaan kuten jäsen. Hyvä diili? Norjan ulkonaolo vaikuttaa Suomeenkin. Olemme pohjoismaissa monissa asioissa norjalaisten kanssa samoilla linjoilla. Jos Norja olisi mukana, saisimme enemmän painoarvoa pohjoisilla näkökannoilla.

Eurooppa on Suomen koti ja EU meidän paras kaveri

Ihmisten, tavaroiden, palveluiden sekä pääoman vapaa liikkuminen liittää meidät muuhun Eurooppaan ja luo keskinäisriippuvuuksia, mikä parantaa Suomen kansainvälistä asemaa. Jäsenyys Euroopan unionissa ja kuuluminen sisämarkkinoihin tuo meille vakautta ja turvallisuutta sekä osoittaa selvästi mihin arvoyhteisöön kuulumme.

Onko niin, että otamme kehityksen ja EU:n myötä saatujen sisämarkkinoiden tuomat edut itsestäänselvyyksinä? Muistamme kyllä tuoda äänekkäästi esille pienimmätkin eteen tulevat ongelmat ja haitat. Pitää muistaa, että EU:ssa ja sisämarkkinoissa on kyse kokonaisuudesta. Pullasta ei voi poimia vain rusinoita. Maailma ympärillämme on muuttunut monin ajan myötä – paluuta ”vanhaan hyvään aikaan” ei ole. Eikä mennyt aikakaan aina niin hyvää ollut.

Hyvää Eurooppa-päivää meille suomalaisille, jotka saamme nauttia EU:n sisämarkkinoiden eduista!

 

Tomi Lounema, kaupallinen neuvos, TEM