TEMatiikkaa-blogi

TEMatiikkaa-blogissa julkaistaan työ- ja elinkeinoministeriön ajankohtaisia aiheita käsitteleviä kirjoituksia.

Onnistunut kotoutuminen on aktiivista osallistumista yhteiskuntaan

Kristina Stenman Julkaisupäivä 23.3.2016 14.21 Blogit

Syyrian ja koko Lähi-idän konfliktit ajavat edelleen ihmisiä pakoon joka päivä. Euroopassa pakolaistilanne on edelleen hyvin vaikea, ja näemme tällä hetkellä pakolaisia sellaisissa leiriolosuhteissa, joita emme omaan maanosaamme voineet kuvitella vielä vuosi tai kaksi sitten.

Suomi hakee nyt muutosta tilanteeseen Euroopan unionin laajuisella yhteistyöllä. Tällä hetkellä Suomeen saapuu huomattavasti vähemmän turvapaikanhakijoita kuin vielä muutama kuukausi sitten. Viime vuoden 32 400 hakijan osalta tehdään nyt Maahanmuuttovirastossa päätöksiä tiivistyvään tahtiin, ja heidän kohdallaan, jotka saavat Suomeen jäädä, alkaa kotoutuminen.

Kotoutuminen on jokaisen yksilön kohdalla oman näköinen prosessi. Kukin tuo uuteen maahan mukanaan oman henkilökohtaisen historiansa, koulutustaustansa, työuransa, siteet perheeseensä ja sukuunsa, yhteisönsä kielen ja tavat - ja pakolaisen kohdalla usein myös sodan tai kidutuksen muistot ja painolastin.

Muuttoon sisältyy yleensä myös toivo muutoksesta parempaan, ehkä välillä liian suurin odotuksin.  Toivoon sisältyy valtavasti potentiaalia ja energiaa, joka auttaa maahanmuuttajaa uudessa yhteiskunnassa ja on voimavara uudelle kotimaalle.

Onnistunut kotoutuminen tarkoittaa maahanmuuttajan aktiivista osallistumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä omaksi että yhteiskunnan hyödyksi. Se on vuorovaikutteinen kehitys, jossa niin maahanmuuttaja kuin yhteiskunta muuttuvat.  Näin suomalaisetkin ovat muokanneet muita yhteiskuntia, niin Yhdysvalloissa, Kanadassa kuin Ruotsissakin.

Nyt uudessa tilanteessa viranomaiset tarvitsevat tietoa uusien tulijoiden taustoista ja toimintatapojen uudistamista. Opetus- ja kulttuuriministeriön toteuttama osaamiskartoitus noin tuhannesta turvapaikanhakijasta antaa hyvän yleiskuvan viime syksynä saapuneiden koulutus- ja työtaustasta.

Opetushallituksessa on viime kuukaudet mallinnettu kotoutumiskoulutuksen uusia toimintatapoja niin, että kielen ja yhteiskuntatietouden opetukseen voidaan entistä joustavammin yhdistää ammatillista koulutusta, työssäoppimista tai vapaaehtoistyötä. Malleja jalkautetaan lähikuukausina koko maahan ELY-keskusten, TE-toimistojen ja oppilaitosten toimesta.

Pakolaisten kotoutumisen käynnistymisen edellytyksenä on nopea siirtyminen vastaanottokeskuksesta ensimmäiseen kotikuntaan Suomessa. ELY-keskukset ja kunnat käyvät parhaillaan neuvotteluja joka puolella Suomea, ja tiedossa on jo paljon uusia kuntapaikkoja. Suomen kunnilla on hyvä, monipuolinen palvelujärjestelmä, ja näin edellytykset tukea niin perheiden kuin yksin Suomeen tulleiden kotoutumista.

Kunnat ovat kuitenkin tuoneet esiin huolia henkilöstön jaksamisesta ja riittävyydestä, TE-palvelujen ohjausresurssin ja  kotoutumiskoulutuksen riittävyydestä sekä asuntojen saatavuudesta. Näihin huoliin on löydettävä vastauksia tulevina kuukausina.

Kotoutuminen ei välttämättä ole helppo prosessi, ja polkuun voi sisältyä väärinkäsityksiä ja pettymyksiä. Sen edellytykset ovat kuitenkin parhaat yhteiskunnassa, jossa jokaisella on mahdollisuus turvalliseen arkeen ja oman ihmisarvonsa kunnioitukseen.

Vuosituhannen vaihteessa eräs turvapaikanhakijaäiti sanoi minulle, että hänelle parasta Suomessa on se, että hän saa lähettää lapsensa kouluun ilman, että hänen tarvitsee pelätä, että heidät pahoinpidellään matkalla tai että heitä nolataan tai haukutaan koulussa heidän etnisen taustansa vuoksi. Pidetään tästä kiinni.

Kristina Stenman, maahanmuuttojohtaja, TEM

Lisää kommentteja