Talouden ja yhteiskunnan muutos näkyy ja kuuluu monessa: teknologinen kehitys, tekoäly, alustatalouden työ, kestävä kasvu, kilpailukyky ja jatkuva oppiminen. Ilma on sakeanaan tärkeitä termejä Suomelle ja Euroopalle, kun EU-jäsenmaiden virkamiehet kokoontuivat kuulemaan tutkijoita, poliitikkoja, työmarkkinaosapuolia ja yritysten edustajia Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ensimetreillä tilaisuudessa Enhancing Sustainable Growth: Skills and Smart Work Organization in the Digital Era. 

Taitojen kehittäminen läpi elämän ja työelämän on prioriteetti, joka ylittää eri politiikka-alueet. Korkea osaaminen yhdistetään muun muassa talouskasvuun ja innovaatioihin sekä hyvinvointiin ja aktiiviseen osallistumiseen yhteiskunnassa. Samalla aihe on vaikea, kun vastuu taitojen kehittämisestä jakautuu monille tahoille, yhteiskunnalle, koulutusjärjestelmälle, työmarkkinajärjestöille ja lopulta yksittäisille työpaikoille ja yksilöille.

Kuinka varmistamme ihmisten osaamisen kokonaisvaltaisen käytön työpaikoilla sekä jatkuvan oppimisen, jotta taidot vastaisivat muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksiin? Työelämässä yhä harvemmalla on mahdollisuus ja halu olla samassa työpaikassa ja ammatissa läpi elämän. Vaikka ammatti säilyisikin, työtehtävät varmasti muuttuvat matkan varrella. Mikä on työelämän rooli osaamisen kehittämisessä? Miten työpaikoilla voidaan tukea teknologian käyttöä ja innovaatioita?

Osaavan työvoiman saatavuudesta täytyy pitää huolta, mutta samalla on tarpeen tarkastella, mitä työpaikoilla tapahtuu. Euroopassa kolmannes työntekijöistä kokee, että voisi taitojensa puolesta tehdä nykyistä vaativampia tehtäviä.

Työmarkkinoilla monet työpaikat kamppailevat nyt osaajapulan kanssa, kun sopivaa työvoimaa ei löydy. Samalla Euroopassa noin kolmannes työntekijöistä kokee, että voisi taitojensa puolesta tehdä nykyistä vaativampia tehtäviä. Osaavan työvoiman saatavuudesta täytyy pitää huolta, mutta samalla on tarpeen tarkastella, mitä työpaikoilla tapahtuu. Mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja itsenäiseen työskentelyyn ovat merkittäviä motivaatiotekijöitä osaajille.

Työpaikan toimintatavat, johtamiskäytännöt ja töiden organisointi yleensäkin vaikuttavat keskeisesti siihen, miten ihmisten taidot pääsevät näkyviin ja käyttöön. Toimintatapojen merkitys vain korostuu teknologisen muutoksen myötä. Työpaikoilla teknologian käyttö näkyy monessa; teknologia muuttaa muun muassa viestintää, tukitoimintoja sekä töiden valvontaa ja standardointia. Uudenlaisia rutiineja valuu jokaisen työhön prosessien digitalisoituessa.

Parhaassa tapauksessa teknologia auttaa tekemistä ja johtaa mielekkäisiin tehtäviin ja yhteistyöhön, jossa voi käyttää osaamista monipuolisesti ja vaikuttaa työhön. Teknologia voi kuitenkin myös alkaa ohjata käyttäytymistä ja jäykistää organisaatiorakenteita. Usein keskustelu kääntyy siihen, miten pitkälle koneet voivat korvata ihmisten tekemää työtä.

Suomalaisistakin työpaikoista monet ovat omaksuneet uusia tapoja toimia. Uudistukset auttavat niitä ottamaan teknologisesta kehityksestä hyödyt irti ja houkuttelemaan tarvitsemaansa työvoimaa. Tilaisuudessa kuultiin esimerkkejä itseohjautuviin tiimeihin perustuvista organisaatioista, joissa läpinäkyvyys ja arvot ovat keskeisiä, sekä siitä miten palveluiden kehittämisessä otettiin käyttöön kaikkien osaaminen ja ideat.

Digitalisaation hyödyntäminen liiketoiminnan sekä yrityksen toimintatapojen muotoilussa on monitahoinen muutos, johon tarvitaan tukea etenkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Tarvitaan kannustavia esimerkkejä, yritysten välisiä oppimis- ja yhteistyöverkostoja sekä tutkimusta, joka antaa kehittämistyölle uusia ponsia ja suuntaa.

Eurooppalaisen työelämäinnovaatioiden EUWIN-verkoston professori Steven Dhondt puhui työn organisointiin liittyvien innovaatioiden merkityksestä uuden teknologian käyttöönotolle. Hän haastoi Suomea nostamaan työpaikkainnovaatioita eurooppalaiseen keskusteluun ja viemään niitä eteenpäin työpaikoilla.

• Työministeri Timo Harakan avajaispuhe konferenssissa 
• EUWIN-portaali

Maija Lyly-Yrjänäinen (@maijaly) on erityisasiantuntija TEM:n työllisyys ja toimivat markkinat -osastolla. 
Tiina Hanhike (@tiinahanhike) on erityisasiantuntija TEM:n innovaatiot ja yritysrahoitus -osastolla.