Työ on murroksessa. Osaamistarpeet muuttuvat nyt nopeasti. Ennen kaikkea digitalisaatio muuttaa työn tekemisen tapoja ja haastaa osaamista. Todistimme tämän viimeistään, kun moni siirtyi koronan vuoksi etätyöhön.

Muuttuvilla työmarkkinoilla tietojen ja taitojen ylläpitäminen ja kehittäminen vaativat jatkuvaa osaamisen päivittämistä. Tämä taas edellyttää asenteen muutosta kaikilta: pitää olla valmis kehittämään omaa osaamista urapolun eri vaiheissa.

Toisaalta uudet työn muodot ja tavat tarjoavat mahdollisuuden rakentaa uraa ja toimeentuloa aiempaa joustavammin erilaisista palasista. Samalla on vahvistettava luottamusta, jotta yksilöt uskaltavat tehdä uudenlaisia ratkaisuja urapolkujensa suhteen toimeentulon vaarantumatta. 

Haasteena onkin tarjota sellaisia koulutus, työllisyys- ja työelämäpalveluja, jotka mahdollistavat loikan tulevaisuuden työhön niin yksilö- kuin yhteiskunnan tasolla. Jos emme pysty vastaamaan tähän haasteeseen, työnantajat eivät saa osaavaa työvoimaa ja työvoimapulasta muodostuu merkittävä kasvun este. Yksi keskeinen syy rekrytoinnin epäonnistumiselle onkin työnantajien mukaan riittämätön koulutus avoimeen työpaikkaan (Räisänen & Ylikännö 2021). 

Usein rekrytoinnin epäonnistumisen taustalla on muitakin syitä, kuten työkokemuksen puute, palkkaukseen liittyvät kysymykset sekä työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet – toisaalta myös työnhakijan mielikuvat ja odotukset työstä ja työsuhteen laadusta. Osaavan työvoiman varmistaminen on kuitenkin avain kestäviin ratkaisuihin.

Jatkuva oppiminen ja urasuunnittelu osaksi työelämän arkea

Jatkuvan oppimisen uudistus tulee kreivin aikaan. Kaikilla ei ole työelämän muutosten edellyttämää osaamista, eivätkä he saa tarvittavaa tukea osaamisensa kehittämiseen. 

Osaamisen kehittämistä haastaa se, että koulutustarjonnassa on puutteita juuri lyhyempien, työelämän tarpeisiin vastaavien koulutusvaihtoehtojen osalta, eikä nykyinen tarjonta kohdennu oikein. Tämä johtaa muun muassa maksuttoman tutkintokoulutuksen käyttämiseen täydennyskoulutuksena.

Jatkuvan oppimisen linjauksissa korostetaan koulutustarjonnan kehittämisen lisäksi työelämässä tapahtuvaa osaamisen kehittämistä sekä tuen, ohjauksen ja etuuksien kehittämistä. Joulukuussa 2020 julkaistiin myös elinikäisen ohjauksen strategia, jossa kuvataan tarkemmin, miten yksilöiden koulutus- ja työurasuunnittelua voidaan tukea.

Perinteisen opinto-ohjauksen ja työttömien uraohjauksen lisäksi esimerkiksi monet ammattiliitot ja yksityiset palveluntuottajat tarjoavat tukea urasuunnitteluun. Urasuunnittelua voidaan tukea lisäksi digitaalisilla palveluilla, kuten osaamiskartoituksilla, itsearviointityökaluilla sekä tarjoamalla ajantasaista ja helposti omaksuttavaa tietoa työmarkkinoista ja koulutusmahdollisuuksista. Kaiken tiedon, neuvonnan ja ohjauksen tulisikin tähdätä siihen, että ihmisten omat edellytykset tehdä koulutus- ja työurapäätöksiä paranevat. Näitä taitoja kutsutaan urasuunnittelutaidoiksi.

Myös työnantajalla on tärkeä rooli työntekijöiden työurasuunnittelun tukemisessa. Muun muassa nuorten syrjäytyminen, maahanmuutto ja työvoiman ikääntyminen haastavat työnantajia huolehtimaan siitä, että työn tekeminen on houkuttelevaa, merkityksellistä ja mielekästä mahdollisimman monelle ja mahdollisimman pitkään. Osaamisen kehittäminen ja työurajohtaminen tulisikin nostaa strategiseen rooliin organisaatioissa. 

Inhimillinen pääoma on lopulta se, joka erottaa menestyvät yritykset muista.

erityisasiantuntija Anna Toni ja eritysiasiantuntija Minna Ylikännö, työ- ja elinkeinoministeriö