Hallitusneuvottelujen yhteydessä on puhuttu paljon, että helpot keinot työllisyysasteen nostamiseksi on jo tehty. Rohkenemme kuitenkin väittää, että yhteistyön tiivistäminen sote- ja TE-palveluiden kesken, osaamisen päivittämiseen liittyvät toimet sekä palkkauskynnyksen madaltaminen ovat vielä alihyödynnettyjä.

Viime vuosina työttömyys on laskenut voimakkaasti ja työllisyysaste noussut samalla kohisten. Ympäri Suomen yritykset huutavat työvoimapulaa kaivaten osaavia käsipareja. Samaan aikaan rakennetyöttömyys on kuitenkin edelleen korkealla tasolla. Tuoreen ennusteen mukaan muun muassa nämä seikat väestön ikärakenteen lisäksi alkavat rajoittaa työllisyysasteen kasvua.

Työvoima ja työ eivät kohtaa. Suomessa on kymmeniä tuhansia työttömiä, jotka eivät ole päässeet syystä tai toisesta kiinni työhön nousukaudesta huolimatta. Mitä asian korjaamiseksi voisi tehdä?

Yhteistyötä ja yhteisiä asiakkaita

Huomisen työvoimapolitiikan tulee kiinnittyä tiukemmin yhteiskuntavastuulliseen työllistämiseen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen ja osallisuuden edistämistä.

Nykyisellä työvoimapolitiikalla erityisryhmien, kuten osatyökykyisten, työllistymisen esteitä ei ole tähän mennessä pystytty purkamaan tarpeeksi. Palvelujärjestelmä ei ole pystynyt vastaamaan tarpeeksi työttömien yksilöllisiin tarpeisiin. Pitkäaikaistyöttömien joukossa on myös paljon sellaisia, joiden työllistämisen esteenä on muun muassa terveyteen tai toimintakykyyn liittyviä asioita. 

Tämän kaltaisten esteiden purkamisessa yksi keskeinen ratkaisu on työllisyyspalveluiden ja sote-palveluiden tiiviimpi yhteistyö, joka parantaa erityistä tukea tarvitsevien työnhakijoiden valmiuksia työllistyä. Suurin osa pitkäaikaistyöttömistä tarvitsee työllistyäkseen sekä työllistymistä että työkykyä tukevia palveluita. Yhteistyön ansiosta voidaan rakentaa yhteisasiakkuuksille pohjautuvia palveluita, jotka perustuvat asiakkaan yksilöllisen tuen tarpeen tunnistamiseen sekä vaikuttavaan tukeen. 

Osaaminen edellä töihin

Sen lisäksi, että työttömät tarvitsevat työllistymistä tukevia palveluita, yhä useamman on päivitettävä osaamisensa tai kouluttauduttava uudelleen. Alkuvuodesta julkaistun tutkimuksen mukaan työnantajat pitävät työttömien uudelleenkoulutusta hyvänä ratkaisuna työvoimapulaan. Työnantajat pitivät lisäksi työnhakijoiden tärkeimpänä osaamisalueena työssä hankittua osaamista. Samaisen tutkimuksen mukaan työnantajat eivät kuitenkaan olleet halukkaita kouluttamaan itse uusia työntekijöitä. 

Työntekijöiden kouluttaminen on monille yrityksille suuri niin rahallinen kuin ajallinenkin panostus. Kouluttamisesta koituva hyöty on kuitenkin yrityksille ja koko yhteiskunnalle erittäin merkittävä. Työnantajille tuleekin luoda ennen kaikkea sellaisia tukimuotoja ja kannusteita, jotka mahdollistavat aiempaa paremmin työssä oppimisen. 

Yksi jo toimivaksi todettu keino voisi olla palkkatuki, jota ollaan parhaillaan uudistamassa. Uudistuksen tavoitteena on yksinkertaistaa tätä tukimuotoa ja kytkeä siihen mahdollisuuksien mukaan työntekijän osaamisen kehittämiseen liittyviä kannustimia 

Kohti yhteiskuntavastuullista työllistämistä

Yhteiskuntavastuulliseen työllistämiseen kuuluu keskeisesti myös työnantajien kannustaminen ja tukeminen. Esimerkiksi yritykset voivat etsiä rekrytoinneissaan tarkoituksella osaajia vaikkapa pitkäaikaistyöttömien joukosta. Yritykset voivat saada tukea rekrytointiin esimerkiksi TE-toimiston työnantajapalveluilta tai muulta työnhakijaa valmentavalta taholta. Tärkeintä on, että työnhakijan osaaminen ja työnantajan tarve kohtaavat.

Esimerkiksi meneillään olevassa Tule töihin -hankkeessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, henkilöstöpalvelualan toimija ja TE-toimisto kehittävät yhdessä valmennusta, joka tukee työnantajaa vastuullisessa työllistämisessä. 

Valmennuksessa kartoitetaan työnhakijan osaaminen ja tuetaan hakijaa työelämätaitojen kehittämisessä ja työnhaussa. Valmentava taho tukee tarvittaessa yritystä rekrytointiprosessissa ja opastaa esimerkiksi erilaisten työllistämiseen liittyvien tukien ja etuuksien hakemisessa. Valmennus on yritykselle helppo keino saada osaavaa työvoimaa sekä osallistua samalla yhteiskuntavastuulliseen työllistämiseen.

Kestävä työllistämispolitiikka vaatii rohkeutta ja yhteistyötä

Tulevaisuuden työllistämispolitiikka edellyttää rohkeutta tunnistaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien työnhakijoiden valtava potentiaali ja varata riittävän kohdennetut resurssit työllistymisen tukemiseksi. 

Tulevalla hallituskaudella on tehtävä enemmän töitä myös työnantajien saamiseksi mukaan. Työnantajilla on iso rooli, kun luodaan myönteistä ilmapiiriä yhteiskuntavastuullista työllistämistä kohtaan.

Hallituksen tulisikin asettaa rohkeasti heikossa työmarkkina-asemassa olevien aseman paraneminen työmarkkinoilla, heidän palkkaamisensa houkuttelevuuden kasvattaminen sekä yritysten rekrytointivalmiuksien parantuminen.

Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitsemme kestävää työllistämispolitiikkaa sekä hallinnonalat ja eri toimijat ylittävää yhteistyötä. Yhteiskuntavastuullinen työllistämispolitiikka on yhteinen asia.

Lari Anttonen, erityisasiantuntija, työ- ja elinkeinoministeriö
Jenni Wessman, projektipäällikkö Tule töihin -hanke, Yhdenvertaisuus ja osallisuus -yksikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Yhteiskuntavastuullisuusteemaan liittyviä kehittämishankkeita

• Tule töihin -hanke − Hankkeessa kehitetään valmennuspalveluita yhteistyössä henkilöstöpalvelualan sekä TE- palveluiden kanssa.

• Iisisti töihin -hanke − Tuetaan työnantajia yhteiskuntavastuullisessa työllistämisessa ja parannetaan osatyökyisten ja vammaisten mahdollisuuksia päästä töihin avoimille työmarkkinoille

• Siepp − Kehitetään julkisten hankintojen työllistämisehtoja luomalla kestävästi töitä heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä