Suomessa on perinteisesti ollut vahva suuryrityskulttuuri. On ollut suuria vakaita yrityksiä, jotka ovat työllistäneet ihmisiä useissa sukupolvissa saman työnantajan palveluksessa. Viime vuosina työpaikkoja on kuitenkin syntynyt eniten pk-sektorille ja yksinyrittäjien määrä on lisääntynyt selvästi. Mitä tekijöitä trendin takaa löytyy, ja miten voisimme kannustaa yksinyrittäjiä hyödyntämään kaiken kasvupotentiaalinsa?

Lyödään ensin Pk-yritysbarometrin (1/2017) faktat pöytään: Vuosina 2001–2015 uusia työpaikkoja syntyi eniten alle 10 hengen mikroyrityksiin. Myös muissa pienissä ja keskikokoisissa yrityksissä työpaikkoja syntyi selvästi enemmän kuin niitä lopetettiin. Sen sijaan suuremmissa yrityksissä työpaikat ovat vähentyneet, kaikkein eniten suurimmissa, yli 1 000 hengen yrityksissä.

Toinen merkittävä työmarkkinoiden ilmiö on viime vuosina ollut yksinyrittäjien määrän lisääntyminen. Tällä hetkellä Suomessa toimii noin 170 000 yksinyrittäjää (luku ei sisällä maa- ja metsätalouden työntekijöitä). Yksinyritysten ja mikroyrittäjyyden kasvu ei ole vain suomalainen ilmiö, vaan kehitys on ollut samantyyppistä monessa muussakin maassa.

Pienyritysvaltaistuvan elinkeinorakenteen kehitykseen vaikuttavat monet tekijät. Yhä yksilöllistyvämpi tuotteiden ja palvelujen kysyntä antaa tilaa ketterille ja joustaville pienyrityksille. Verkottuvassa taloudessa yritykset eivät tuota kaikkea itse, vaan hankkivat tuotantopanoksia muilta yrityksiltä.  Projektimaisen tuotannon yleistyminen heijastuu projektien ympärille rakennettuina verkostoina, jotka purkautuvat projektin päätyttyä synnyttääkseen uusia verkostoja uusien hankkeiden ympärille.  Tämä luo tilaa uudelle yrittäjyydelle.

Vaikka työsuhteeseen perustuva työ on edelleen selvästi yleisin työn organisoitumisen muoto, yrittäjyys on yhä useammin vaihtoehto työtä hakevalle. Elinkeinojen ja työmarkkinoiden muutokset heijastuvat työmarkkinoilla uudenlaisina työn ja yrittäjyyden muotoina. Perinteisen palkkatyön sekä ammatin- ja elinkeinonharjoittamisen rinnalla yleistyy erimuotoinen itsensätyöllistäminen, freelancer-työ, vuokratyö sekä ketju- ja kimppayrittäminen. Alustatalouden mahdollisuuksia hyödyntävä keikkatyö ja kevytyrittäjyys ovat toistaiseksi Suomessa varsin marginaalisia ilmiöitä, mutta niiden uskotaan yleistyvän työmarkkinoilla nopeasti jo lähitulevaisuudessa.

Vaikka yksin- ja pienyrittäjyys yleistyy, on suuryrityksillä Suomessa monilla mittareilla vahva asema. Useimpiin kilpailijamaihin verrattuna esimerkiksi Suomen vienti on varsin harvalukuisten suuryritysten varassa. Esimerkiksi Tanskassa mikroyrityksillä on vahva rooli maan viennissä. Suomalaisten pk-yritysten kannustaminen kansainvälistymiseen onkin yksi tämän hallituksen prioriteeteista.

Yksin- ja pienyrittäjyydessä on paljon uutta kasvupotentiaalia, mutta usein yrittäjiltä puuttuvat tarvittavat tiedot rekrytoinnista ja yleensä työnantajuudesta. Moni yksinyrittäjä olisi halukas kasvattamaan toimintaansa palkkaamalla uuden työntekijän, mutta mielessä saattavat pyöriä kysymykset kuten, miten löytää sopiva työntekijä tai mitä jos rekrytointi epäonnistuu.

Työ- ja elinkeinoministeriön käynnistämässä Yrittäjästä työnantajaksi -hankkeessa yksinyrittäjiä avitetaan kasvutilanteissa valmentamalla heitä uusien työntekijöiden rekrytoinnissa, alihankkijoiden hyödyntämisessä ja työnantajavelvollisuuksien hoitamisessa. Tämä on yksi monista tarvitsemistamme keinoista tukea yksinyrittäjiä. Jos yksinyrittäjien kasvupotentiaali saadaan nykyistä paremmin lunastettua, yritysten lisäksi voittaa koko Suomi.

Jarmo Palm, työmarkkinaneuvos, TEM