TEMatiikkaa-blogi

TEMatiikkaa-blogissa julkaistaan ministeriön ajankohtaisia aiheita käsitteleviä kirjoituksia.

Pöytä on jo katettu: uudella hallituksella edessä kauaskantoisia energia- ja ilmastolinjauksia

Riku Huttunen Julkaisupäivä 17.4.2019 11.49 Blogit TEM

Energia- ja ilmastopolitiikka on pitkäjänteistä työtä. Suomen tulevan hallituksen työsarka on jo monelta osin selvillä, muun muassa EU-velvoitteiden kautta. Heinäkuun alussa alkava Suomen puheenjohtajakausi antaa ainutlaatuisen mahdollisuuden vaikuttaa EU:n painopisteisiin matkalla kohti hiilineutraalia Eurooppaa. Kotimaassa tulisi tehostaa erityisesti taakanjakosektorin päästövähennystoimia.

Kun tähtäin on vuodessa 2050, on politiikkaa tehtävä ennakoitavasti. Vähähiiliseen tulevaisuuteen tarvittavat valtavat investoinnit perustuvat pitkäjänteiseen energia- ja ilmastopolitiikkaan. Siksi hallituskausien yli ulottuva johdonmukainen työ on välttämätöntä. Tähän ohjaa vahvasti myös EU-säännöstö.

Strateginen työ on pohjustettu

EU:n viime vuoden lopulla hyväksymä energiaunionin hallintomalli edellyttää jäsenvaltioilta suunnitelmallista politiikkaa. Kaikki EU-valtiot, Suomi mukaan lukien, ovat toimittaneet Euroopan komissiolle luonnoksensa kansallisiksi energia- ja ilmastosuunnitelmiksi (NECP) vuoteen 2030. Komissio antaa näistä kesäkuun loppuun mennessä suosituksensa. 

Lopulliset, täydennetyt NECP:t tulee toimittaa vuoden loppuun mennessä. Niissä on muun muassa määritettävä unionin pyrkimysten kannalta riittävän kunnianhimoiset tavoitteet uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden edistämiselle.

Samaan aikaan jäsenvaltioiden on laadittava vuoteen 2050 ulottuva pitkän aikavälin vähäpäästöisyysstrategia (kansallinen LTS), joka toimitetaan vuodenvaihteessa komissiolle. Kasvihuonekaasujen päästövähenemän ohella siihen tulee kirjata näkemys hiilinielujen kehityksestä. 

Suomen kansallista LTS:ää varten on jo teetetty kattavat selvitykset PITKO- ja MALULU-hankkeissa. Selvitystyö palvelee myös Suomen oman ilmastolain mukaisen pitkän aikavälin suunnitelman laatimista.

Tehokkaan toimeenpanon aika

Strategiat ja politiikat ovat tyhjiä kuoria, jos niihin ei liity täsmennettyjä toimia ja tehokasta toimeenpanoa. Vaikuttavat ja kustannustehokkaat keinot ovat avain vähähiiliseen talouteen siirtymiseen.

Kotimaassa painopisteen tulee uuden hallituskauden alussa olla päästökaupan ulkopuolisen, nk. taakanjakosektorin päästöjen vähentämisessä. Siinä Suomelle on EU:ssa asetettu hyvinkin haastava, 39 % päästövähenemävelvoite vuoteen 2030. 

Tärkeintä on luoda ripeästi edellytykset ja taloudelliset kannusteet liikenteen päästöjen vähentämiseksi muun muassa autokannan uudistumisen kautta. Samoin esimerkiksi maatalouden ja asumisen päästöjen vähentämiseen tarvitaan toimia.

Samaan aikaan EU:n uusien energia- ja ilmastosäädösten toimeenpano edellyttää huomattavaa panostusta. Erityisesti uuden energiatehokkuusdirektiivin edellyttämä lainsäädäntö ja instrumentit ovat haastavia. Kansallisen voimaansaattamisen määräaika on jo juhannuksena 2020. Uusiutuvan energian direktiiviin (RED2) sisältyy vastaavalla tavalla haastavaa valmistelutyötä. Sen toimeenpano jatkuu pääosin kesään 2021 saakka. 

EU:n uuden kattavan sähkömarkkinamallin edellyttämät muutokset ovat myös korkealla työlistalla, kansallisena mausteena älyverkkojen kehittäminen palvelemaan vähäpäästöistä energiajärjestelmää. Päästökauppasäännösten tulee puolestaan olla hyvissä ajoin valmiina päästökauppakaudelle 2021-2030 siirryttäessä.

EU-puheenjohtajakaudella katsotaan kauas

Uudet ministerit tarttuvat tehtäviinsä todennäköisesti vain vähän ennen kuin Suomen puheenjohtajakausi EU:n neuvostossa alkaa. Haasteena on muun muassa se, että Euroopan parlamentti ja komissio vaihtuvat loppuvuoden aikana. Tästä johtuen vain harvoja lainsäädäntöaloitteita on pöydällä. Sen sijaan Suomella on mainio tilaisuus edistää strategisesti tärkeitä teemoja ja linjauksia liittyen ilmasto- ja energiapolitiikan kehittämiseen lähivuosien aikana.

Keskeinen pyrkimys on päättää kunnianhimoisesta EU-tason vähäpäästöisyystavoitteesta (EU:n LTS). Suomen näkemyksen mukaan unionin tulee tähdätä hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä. Vaikka hallitusten päämiesten muodostama Eurooppa-neuvosto päättää linjauksista, on ministerineuvoston eri kokoonpanojen rooli keskustelussa olennaisen tärkeä.

Energia- ja kilpailukykysektoreilla korostamme vähähiilisten ratkaisujen ja teknologioiden merkitystä. Teema liittyy vahvasti EU:n LTS-keskusteluun samoin kuin pyrkimykseen edistää unionin pitkän aikavälin kestävää talouskasvua. 

Hiilineutraalius edellyttää uudenlaisia vähähiilisiä menetelmiä muun muassa energiaintensiivisessä teollisuudessa sekä hiilidioksidin kierron kehittämistä. Uusille ratkaisuille on valtava kysyntä myös globaalisti. Tässäkin tarvitaan ennen kaikkea pitkäjänteisiä instrumentteja ja kauas tulevaisuuteen katsovaa politiikkaa.

Perehdy tarkemmin työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesnäkemykseen energia- ja ilmastopolitiikasta (6.3.2019)

Riku Huttunen on TEM:n energiaosaston ylijohtaja

 

Lisää kommentteja