Kehittyvän maailman kasvukeskuksissa erityisesti ilmanlaadun huonontuminen on ylittämässä asukkaiden sietokyvyn rajat. Tämä kehitys sopii erinomaisesti Suomelle. 

Avainsanoja tulevaisuuden kannalta ovat biotalous, cleantech ja kiertotalous. Fossiilisia raaka-aineita on korvattava enenevässä määrin uusiutuvalla raaka-aineella (biotalous), tarvitsemamme palvelut ja tuotteet pitää olla entistä tehokkaammin tuotettuja kaikkien resurssien suhteen (cleantech) ja materiaalien tuottavuus pitää moninkertaistaa niiden elinkaaren aikana (kiertotalous).

TEM:n strategiset ohjelmat cleantechin ja metsäalan osalta on saatettu kunnialla maaliin, mutta työ näiden Suomelle tärkeiden kasvun kärkien eteen jatkuu.  Uutena raamina tekemiselle on pääministeri Sipilän hallitusohjelma ja siinä määritellyt kärkihankkeet.

Bio- ja kiertotaloutta sekä cleantechiä edistetään useammassa kärkihankkeessa, ja tavoitteet hankkeille ovat selkeät. Suomi on saavuttanut 2020 ilmastotavoitteet jo vaalikauden aikana. Fossiilista tuontienergiaa on korvattu puhtaalla ja uusiutuvalla kotimaisella energialla. Uusia työpaikkoja on syntynyt cleantech‐yritysten kasvun, kestävän luonnonvarojen käytön lisäämisen, maaseudun monialaisen yrittäjyyden ja tehokkaan kiertotalouden myötä ympäristön suojelusta tinkimättä.

Näistä panostuksiltaan suurin on uusiutuvan energian kärkihanke, johon panostetaan 100 miljoona euroa kolmen vuoden aikana. Kunnianhimoiset tavoitteet uusiutuvan energian ja liikenteen käyttömuotojen osalta, puhumattakaan tavoitteista luopua kivihiilestä ja puolittaa öljyn kulutus voidaan ympäristö- ja vaihtotasehyötyjen lisäksi nähdä erinomaisina mahdollisuuksina edistää suomalaista teknologiaa ja luoda kotimarkkinareferenssejä viennin tueksi. Vastikään solmittu Pariisin ilmastosopimus ja sen mahdolliset jatkotoimenpiteet luovat valtavat markkinat vähähiilisille energiaratkaisuille.

Yritysten kasvua tukemaan on panostettu innovaatiotoimintaan, yritysten rahoitusaseman parantamiseen sekä Team Finland – kasvuohjelmiin. Lisäksi tehdään työtä hallinnollisen taakan keventämiseksi. Innovaatiotoiminnassa keskiössä ovat erityisesti uudet tuotteet, pilotit ja demonstraatiohankkeet.

Tekesille on kohdistettu yhteensä yli 60 miljoonaa kärkihankerahoitusta tälle alueelle. Tekesin lisäksi MMM:llä on merkittäviä panostuksia ravinnekiertoa edistäviin hankkeisiin ja sähköisiin metsätietopalveluihin liittyen. Metsätietopalvelut liittyvät kokonaisuuteen, jossa tavoitteena on kasvattaa puun tarjontaa jopa 15 miljoonaa m3 vuodessa.

Lisääntynyt tarjonta vaatii lisääntyneen kysynnän. Tässä julkisille hankinnoille on usein asetettu pelastajan roolia. Hallitusohjelmassa on 5 prosentin tavoite innovatiivisille julkisille hankinnoille, joka tarkoittaa noin 1,5 Mrd euroa per vuosi. Edellä mainitut pilot- ja demonstraatiohankkeet voivat toimia tässä apuna, samoin erilaiset kaupunkien ja kuntien verkostot, joissa tavoitteena on hiilineutralisuus ja kiertotalous.

Yhteenvetona voisi todeta, että kärkihankkeilla on tarkoitus kiihdyttää merkittävästi bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin liiketoimintaa ja vientiä luoden samalla työpaikkoja ja puhtaampaa elinympäristöä.  Maailma on muuttumassa. Yhä useampi meistä niin täällä Suomessa kuin maailmalla on tiedostanut roolinsa vastuullisena kuluttajana ja suosii puhtaita, ympäristöystävällisiä tuotteita ja palveluita.  Nyt on aika toimia jos haluamme markkinasta osamme.

Jussi Manninen, hankepäällikkö TEM