TEMatiikkaa-blogi

TEMatiikkaa-blogissa julkaistaan työ- ja elinkeinoministeriön ajankohtaisia aiheita käsitteleviä kirjoituksia.

Puhtaat investoinnit avainroolissa ilmastotyössä - globaalit kannusteet tarpeen

Riku Huttunen Julkaisupäivä 11.8.2021 8.14 Blogit

Uunituore IPCC:n raportti on pysäyttävä, mutta ei yllättävä: ilman massiivisia toimia ilmaston lämpenemistä ei saada enää pysäytettyä. Ongelma on maailmanlaajuinen ja siksi myös ratkaisut pitää löytää ja toteuttaa yhdessä.

Ilmastopäästöillä pitää olla hinta

Mitä sitten tulisi tehdä? Ensimmäinen askel on ymmärtää tilanne: ilmastonmuutoksen tuomat ongelmat maksavat pitkällä aikavälillä kaikille, ja meidän tulee ottaa vastuu myös tulevien sukupolvien hyvinvoinnista. Kestävää ilmastoa ja taloutta tulee kehittää nimenomaan yhdessä.

Tarvittava muutos konkretisoituu puhtaiden ja pitkäjänteisten investointien kautta. Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi, että puhtaaseen energiaan tulee maailmassa investoida vuosittain, siis vuosittain, jopa 5 biljoonaa (5 000 000 000 000) dollaria. Esimerkiksi voimalaitokset rakennetaan vuosikymmenien käyttöön. Ne ja muut järjestelmätason ratkaisut mahdollistavat samalla meille kansalaisille mahdollisuuden valita puhtaampia vaihtoehtoja omaan elämäämme.

Ilmaston kannalta keskeistä on päästä irti fossiilisista polttoaineista – hiilestä, öljystä ja maakaasusta - energiantuotannossa ja teollisuudessa. Kun investoinnit tehdään taloudellisin perustein, tämä tarkoittaa sitä, että päästöjä aiheuttavan tulee kohdata myös siihen liittyvä kustannus. Se voi olla vero, päästöoikeuden hinta tai vaikkapa tullimaksu – tärkeintä on ohjaava vaikutus.

Päästöjen hinnoittelun pitäisi siis olla maailmanlaajuinen normi. EU ja monet kehittyneet maat ovat aloittaneet päästöhinnoittelun, mutta vielä ollaan kovin kaukana kattavasta toimintatavasta. Olisikin ensiarvoisen tärkeää, että maailmankaupan jätit, Yhdysvallat, Kiina ja EU eturintamassa edistävät päästöjen hinnoittelua kansainvälisesti.

Taloustieteen termein: päästöjen kielteiset ulkoisvaikutukset pitäisi hinnoitella globaalisti. Saastuttaja maksaa -periaatteen soveltaminen on kuitenkin erityisen vaikeaa, kun vaikutukset ovat maailmanlaajuisia ja samaan aikaan moni valtio on riippuvainen esimerkiksi öljyn ja kaasun vientituloista. Tulonjako- ja oikeudenmukaisuuskysymykset nousevat välittömästi pintaan.

Tilanne ei näytäkään kovin lupaavalta. IEA arvioi vastikään, että vuonna 2023 päästöt ovat ennätyskorkeat ja ollaan yhä kauempana urasta, jolla maailma saavuttaisi ilmastoneutraaliuden vuonna 2050. Koronaelvytys on maailmalla suunnattu vain marginaalisesti puhtaisiin investointeihin. YK:n ilmastokokoukseen Glasgow’ssa marraskuun alussa kohdistuukin melkoisia paineita.

Suomen kokoaan suurempi rooli

Jokaisen tulee tehdä osansa ilmastotalkoissa. Suomi tuottaa noin promillen maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Olemme jo pitkään toteuttaneet kunnianhimoista politiikkaa ja tulokset alkavat näkyä. Suurin vaikutus päästöihin on energiasektorilla: siellä sähköntuotanto on pian liki päästötöntä ja lämmöntuotannossa otetaan vauhdilla käyttöön uusia puhtaita ratkaisuja perustuen muun muassa hukkalämpöjen hyödyntämiseen.

Suuri ja ajankohtainen haaste on liikenteen päästöjen vähentäminen, johon myös EU:n ilmastopaketti velvoittaa. Kokonaisuutena katsoen muutos on meillä joka tapauksessa ripeää. Työ- ja elinkeinoministeriön koordinaatiossa parhaillaan valmisteltava kansallinen ilmasto- ja energiastrategia pohjautuu tavoitteeseen saavuttaa ilmastoneutraalius vuonna 2035. Siinä avainasemassa ovat päästövähenemien rinnalla metsiemme hiilinielut.

Globaalin ilmastonmuutoksen kannalta olennaisempaa on kuitenkin se, että meillä kehitetään ja rakennetaan teknologiaa ja ratkaisuja, joita voidaan käyttää laajasti myös muualla ja jotka pienentävät tuotteiden hiilijalanjälkeä. Vaikuttavat ja kustannustehokkaat ratkaisut ovat välttämättömiä kaikilla aloilla ja siksi myös kasvavan kysynnän kohteena.

Suomalainen osaaminen liittyy muun muassa biotalouteen ja tehokkaaseen energiankäyttöön. Eri energiajärjestelmien integrointi on meidän vahvuutemme – siihen liittyy esimerkiksi paljon puhuttu vedyn hyödyntäminen. Energiasektorin valtion tuet on meillä nimenomaan suunnattu uusien, puhtaiden ja monistettavien ratkaisujen edistämiseen.

On erityisen ilahduttavaa, että suomalainen elinkeinoelämä on vahvasti sitoutunut laatimiinsa ilmastotiekarttoihin ja puhtaisiin teknologioihin. Tämä sama ymmärrys pitää ajaa läpi maailmalla: vain pitkäjänteisellä politiikalla ja kestävillä satsauksilla voimme pelastaa ilmaston.

Riku Huttunen, ylijohtaja, energiaosasto, työ- ja elinkeinoministeriö

Lisää kommentteja