Kyllähän se näin meni, mitä useamman kuukauden turuilla ja toreilla on epävirallisesti kuiskittu: perustuslakivaliokunta totesi viime perjantain lausunnossa virallisesti, ettei kasvupalvelu-uudistuksen liittyviä lakiesityksiä ehditä käsittelemään tällä hallituskaudella.  

Lakiesitysten raukeaminen tarkoittaa lähes koko hallituskauden kestäneen lainvalmistelutyön valumista hukkaan. Ei etene ALKE- ja kasvupalvelulaki, saati sisältölait. Ei päässyt maaliin myöskään kasvupalvelujen pilotointia tukenut JTYPL:n muutosesitys (Laki julkisista työvoima- ja yrityspalveluista). Virkamiehenäkin on tunnustettava, että pannukakun paisteluksihan tämä taisi mennä. Toki tehtyä valmistelutyötä ja kokemuksia voidaan jatkossa hyödyntää.

Huolimatta pannukakun paistelusta kasvupalvelu-uudistuksen päämäärät ja tavoitteet ovat yhä olemassa. Tarvitsemme edelleen toimenpiteitä, jotka edistävät uutta yritystoimintaa ja yritysten kasvua sekä parantavat ihmisten työllistymistä. Näistä tavoitteista eri toimijoiden keskuudessa vallitsee yksimielisyys. Keinot, joilla tavoitteisiin pyritään, ovat niitä, jotka herättävä keskustelua. 

Pilotit keskittyvät entistä enemmän palveluiden kehittämiseen.

Mitä vallitseva tilanne tarkoittaa sitten kasvupalvelupilottien kannalta? Loppuuko valmistelu ja laitetaanko hartaasti valmistellut pilotit roskiin? On harmillista, ettei eduskunta ehtinyt käsittelemään JTYPL:n muutosesitystä, joka olisi mahdollistanut uudenlaisten toimintamallien kokeilemisen työllisyyden hoidossa. Osa piloteista joudutaankin miettimään uudemman kerran. Kuitenkin nykylainsäädännön puitteissa suurin valtaosa kasvupalvelupiloteista voidaan käynnistää ja hakea toimintamalleja, jotka sujuvoittavat, tehostavat sekä monipuolistavat palveluita.  

Tässä tilanteessa pilotteja ei enää valmistella tulevaa hallintorakennetta silmällä pitäen, vaan pilotit keskittyvät entistä enemmän palveluiden kehittämiseen. Alueet ovat valmistelleet pilotteja ennen kaikkea alueiden tarpeet edellä, mutta kansalliset strategiset linjaukset näkyvät niissä myös selkeästi. Osa piloteista keskittyy osaavan työvoiman saatavuuden parantamiseen, osassa tuetaan yritysten kasvua sekä kansainvälistymistä ja osassa piloteissa kehitetään monialaista yhteistyötä niitä työnhakijoita varten, jotka tarvitsevat työllistämisen tukemisessa eri toimijoiden palveluita. 

Tänä keväänä käynnistyy useita mielenkiintoisia pilotteja ympäri Suomea. Jo nyt on käynnissä Varsinais-Suomen tehostetun työnvälityksen pilotti, joka jatkaa hyviä tuloksia saanutta rekrytointipilottia. Lisäksi Hämeessä on käynnistynyt kaksi pilottia: KOTO-pilotti, jossa rakennetaan uudenlaista yhteistyömallia kotouttamisasiakkaille sekä Sujuvat palvelupolut -pilotti, jossa työttömiä työnhakijoita ohjataan työvoimapula-aloille.

Myöhemmin keväällä käynnistyvien pilottien joukossa on muun muassa kaksi allianssipilottia: Etelä-Pohjanmaan palveluallianssipilotti ja Pohjois-Pohjanmaan nuorten pilotti. Molempien valmistelua on tehty alusta lähtien yhteistyössä alueiden keskeisten toimijoiden kanssa, ja jo nyt tehty työ on osoittanut, että tiiviimmälle yhteistyölle on tarvetta.

Rukkaset tipahtavat korkeintaan keväthangilla hiihtäessä.

Valmistelun yhteydessä on huomattu, että keskinäinen ymmärrys toisten palveluista on ollut vajanaista ja sitä kautta myös päällekkäisiä palveluita on päässyt syntymään. Samaan aikaan on myös tunnistettu selkeitä palveluvajeita tiettyjen kohderyhmien palveluissa. Pienenevien resurssien aikakaudella meillä on entistäkin vähemmän varaa tehdä päällekkäistä työtä ja näin hukata vähäisiä resursseja. Uskon, että allianssipilotit ja muut sopimukselliseen yhteistyöhön nojaavat pilotit edesauttavat eri toimijoiden välisen yhteistyön kehittymistä.  Hyötyjinä ovat valtio, kunnat, Kela, oppilaitokset, palveluntuottajat ja ennen kaikkea asiakkaat.    

Haastankin nyt kasvupalvelupilottien valmistelijat pohtimaan vielä vahvemmin eri kumppaneiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Oli kyseessä sitten uudenlaisten toimintamallien rakentaminen kuntien, järjestöjen tai yritysten kanssa, kaikkien panosta sekä osaamista tarvitaan. Vain yhteistyöllä pystymme vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden haasteisiin.

Kun palvelujärjestelmä toimii kokonaisuutena hyvin, toimii se hyvin myös muun muassa heikommassa työmarkkinatilanteessa olevien suhteen. Mitä paremmin ja nopeammin pystymme tunnistamaan henkilö- ja yritysasiakkaiden palvelutarpeet ja vastaamaan niihin oikea-aikaisesti ja laaja-alaisesti, sitä laadukkaampaa ja vaikuttavampaa työmme on. Palvelukokonaisuuksien hankinnalla yksittäisten, erillisten palvelujen sijaan pystymme tarjoamaan varmasti nykyistä asiakaslähtöisempää ja vaikuttavampaa palvelua.

Toivon, että kasvupalvelupilotit ovat osaltaan viitoittamassa tietä tulevaan.  Rukkaset eivät siis tipahda palveluiden kehittämisessä, vaan korkeintaan keväthangilla hiihdellessä.

Lari Anttonen, erityisasiantuntija, työ- ja elinkeinoministeriö