TEMatiikkaa-blogi

TEMatiikkaa-blogissa julkaistaan ministeriön ajankohtaisia aiheita käsitteleviä kirjoituksia.

Suomi kehittää kotouttamista kunnianhimoisesti

Jari Lindström Julkaisupäivä 5.9.2018 11.30 Blogit TEM

OECD julkaisi tänään arvioinnin maahanmuuttajien työllisyydestä ja heidän lastensa opintomenestyksestä Suomessa. Selvitys tehtiin Suomen toiveesta. Haluamme varmistaa, että meillä on käytettävissämme maailman parhaat keinot kotoutumisen edistämiseksi.

Luit oikein, maailman parhaat keinot. Tekemisen tavoitetason ei tule mielestäni olla nyt eikä jatkossa yhtään matalampi. Saimme selvityksestä sen, mitä lähdimme hakemaan: väliarvion tekemistämme uudistuksista sekä joukon kehittämissuosituksia, joita lähdemme nyt tutkimaan ja viemään eteenpäin.

Maahanmuuttajia on Suomessa edelleen suhteellisen vähän kansainvälisesti verraten, mutta määrä on kasvanut nopeasti. Vuosi 2015 oli erityinen, sillä silloin Suomesta haki turvapaikkaa yli 30 000 ihmistä. Hallitus teki tuolloin maahanmuuttajien kotoutumista ja työllisyyttä koskevan analyysin, jonka OECD nyt vahvistaa. Tunnistimme jo tällöin yhdeksi keskeiseksi kotoutumisen haasteeksi erityisesti naisten ja pakolaistaustaisten maahanmuuttajien matalan työllisyysasteen.  Se hankaloittaa maahanmuuttajien ja heidän perheidensä elämää ja on samalla tärkeä kysymys koko yhteiskunnalle osaavan työvoiman saatavuuden ja heikkenevän huoltosuhteen näkökulmasta.

Uudistettu järjestelmä: Kotouttaminen 2.0

Hallitus käynnisti heti vuonna 2015 mittavan määrän toimenpiteitä maahanmuuttajien kotouttamisen uudistamiseksi. Lähdimme uudistamaan sekä järjestelmää että vahvistamaan maahanmuuttajien omaa roolia kotoutumisessa. Uudistetun järjestelmän nimi voisi olla Kotouttaminen 2.0., niin mittavaa kehittämistyö on ollut.

OECD arvioi, että Suomessa tehty kehittämistyö on ollut kunnianhimoista ja oikeansuuntaista. Selkeä lähtökohta kaikille vuoden 2015 jälkeen toteutetuilla uudistuksille on ollut, että maahanmuuttajien osaaminen tulee tunnistaa aiempaa tehokkaammin ja että työllistymisen tulee olla tavoitteena kotoutumisen alusta alkaen.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Muun muassa sitä, että kotoutumiskoulutus on uudistettu selkeästi työelämälähtöisemmäksi ja ammatillista osaamista tukevaksi. Maahanmuuttajien reittejä ammatilliseen koulutukseen on nopeutettu poistamalla koulutukseen pääsyltä valtakunnallinen kielitaitovaatimus ja lisäämällä kieliopintoja koulutuksen aikana. Vuonna 2016 teimme kansainvälisestikin aivan poikkeuksellisen uuden avauksen: käynnistimme Kotouttamisen SIB -hankkeen, joka tehostaa maahanmuuttajien työllistymistä yksityisellä pääomalla. Lisäksi hallituksen esitys kotoutumislain uudistamiseksi on parhaillaan eduskunnassa käsittelyssä.

Kotouttamisen uudistamisessa on huomioitu maahanmuuttajien hyvin erilaiset lähtökohdat.

Kotouttamisen uudistamisessa on huomioitu maahanmuuttajien hyvin erilaiset lähtökohdat. Perustaitojen vahvistamista tarvitseville maahanmuuttajille on luotu uusia mahdollisuuksia aikuisten perusopetuksen suorittamiseen sekä luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun. Toisaalta olemme edistäneet korkeakoulutettujen maahanmuuttajien mahdollisuuksia täydentää ja hyödyntää osaamistaan Suomessa. Lisäksi vapaan sivistystyön oppilaitokset voivat tästä vuodesta lähtien järjestää kotoutumiskoulutusta kotona lastaan hoitaville maahanmuuttajille, usein äideille.

Monet tekemistämme uudistuksista ovat niin tuoreita, ettemme pysty arvioimaan vielä niiden vaikutuksia. Parhaillaan valmistelemme selvitystä siitä, miten vuonna 2015 saapuneiden, turvapaikan saaneiden maahanmuuttajien kotoutuminen ja työllistyminen ovat edistyneet. Olen asettanut tavoitteeksi, että jatkossa kotouttamistoimien vaikuttavuudesta ja seurannasta on kattavammin tietoa tarjolla.

Suunta on oikea, työtä jatkettava

Suomi ei ole ainoa Euroopan maa, jossa maahanmuuttajien kotouttaminen on keskeinen kehittämiskohde. Suomi sijoittuu kuitenkin heikosti OECD-vertailussa, kun maahanmuuttajien – erityisesti naisten – työllisyyttä sekä maahanmuuttajalasten PISA-tuloksia verrataan kantaväestöön.

Meidän on pohdittava, onko suomalaisessa yhteiskunnassa muista OECD-maista poikkeavia rakenteita, jotka vaikeuttavat kotoutumista. Voitaisiinko maahanmuuttajien työllisyyttä paremmin edistää, mikäli palkkaa, sosiaaliturvaa ja tulonsiirtoja pystyttäisiin sovittaa paremmin yhteen? Tulisiko työhallinnolla olla laajempi vastuu kotouttamisesta, joka ulottuu myös työvoiman ulkopuolella oleviin maahanmuuttajaäiteihin? Miten suomalainen perhevapaajärjestelmä vaikuttaa maahanmuuttajaäitien työllisyyteen? Osataanko suomalaisilla työmarkkinoilla riittävästi tunnistaa muualla hankittua osaamista?

Kotouttaminen on paljon muutakin kuin viranomaistoimintaa. Pidän hyvänä OECD:n näkökulmaa, jossa työllistymisen kynnystä helpotetaan tukemalla sekä maahanmuuttajia että työnantajia. Myös järjestöillä on merkittävä rooli. Lisäksi on tärkeää muistaa, että maahanmuuttaja on oman kotoutumisensa omistaja. Vahva oma motivaatio, riittävät palvelut ja syrjimätön yhteiskunta edistävät kotoutumista.

Tiesin ryhtyessäni kotouttamisesta vastaavaksi ministeriksi, että edessäni ei ole helppo tehtävä. Maahanmuutto ja kotouttaminen herättävät suurta kiinnostusta ja vahvojakin mielipiteitä. Oma kompassini tähän työhön ovat avoimuus ja käytännöllisyys. Kotouttamisesta tulee voida keskustella avoimesti, toisiamme kunnioittaen. Haasteita kannattaa lähestyä käytännöllisesti ratkaisuja etsien. OECD:n raportti auttaa osaltaan tässä työssä.

Työministeri Jari Lindström

Kommentit
Lisää kommentti
Selaa blogin artikkeleita