TEMatiikkaa-blogi

TEMatiikkaa-blogissa julkaistaan ministeriön ajankohtaisia aiheita käsitteleviä kirjoituksia.

Perä jää! Suomi ei pysy Ruotsin kasvuvauhdissa

Jari Gustafsson Julkaisupäivä 24.8.2017 13.05 Blogit

Jari GustafssonKirjoitin 21.8 Kauppalehden kolumnissani siitä, miten Suomi jää Ruotsista jälkeen talouden kehityksessä.

Suomen talous on tänä vuonna ollut yllättävän vahvassa vedossa ja monia ennusteita on rukattu ylöspäin. Uuden aineiston valossa Euroopan komission ennuste Suomen talouskasvusta (v. 2017 1,2 % ja v. 2018 1,5 %) lienee selvästi alakantissa. Kesällä onkin keskusteltu siitä, että joko saisi tuhlata. Vertailukohtana on käytetty Ruotsia. Vertailussa on kuitenkin hyvä tunnistaa tosiasiat, jotka silmäys muutamiin keskeisiin mittareihin Suomen ja Ruotsin osalta paljastaa.

Talouksiemme kehitys finanssikriisin jälkeen poikkeaa huomattavasti toisistaan. Kuilu maiden välillä on kasvanut merkittävästi. Ruotsi on onnistunut pitämään taloutensa hyvässä kasvussa, kun taas Suomen talous on useana vuonna rämpinyt alamaissa. Suomen päästessä miinusmerkkisistä luvuista viimein plussan puolelle vuonna 2015, Ruotsin talous kasvoi vahvasti jo yli 4 prosentin vauhdilla.

Vielä vuonna 2008 Nokia-menestyksen myötä henkeä kohden laskettu BKT oli OECD:n tilastojen mukaan Suomessa (41 500 USD, PPP vuoden 2010 hinnoin) miltei Ruotsin (42 400 USD) tasolla. Sittemmin Ruotsi on onnistunut kasvattamaan etumatkaansa huomattavasti. Vuonna 2016 Ruotsin henkeä kohden laskettu BKT oli noin 45 000 USD kun se Suomessa oli vain 38 500 USD.

Reaalihinnoin tarkasteltuna finanssikriisin ravistelema Suomi ei siis edelleenkään ole päässyt takaisin edes vuotta 2008 vastaavalle tasolle, saati sitten onnistunut kasvattamaan pottiaan.

Kokonaisinvestointien osalta tilanne oli pitkään tasavertaisempi. Molemmissa maissa mittarit olivat pakkasella finanssikriisistä aina vuoteen 2013 asti. Ruotsissa investoinnit ampaisivat kuitenkin ripeään 5–7 prosentin kasvuun vuosina 2014 ja 2015. Suomessa investoinnit kääntyivät nousuun vasta vuonna 2015. Sittenkin vauhti on ollut Ruotsia maltillisempi. Vuosina 2016–2018 kasvu jatkuu EU-komission ennusteen mukaan molemmissa maissa lähes tasatahtia. Trendi tosin on molemmissa maissa laskeva.

Löytyy myös mittareita, joilla Suomi ei kasvuluvuissaan jää kakkoseksi. Vuosina 2008–2012 reaaliset yksikkötyökustannukset nimittäin kasvoivat Suomessa keskimäärin selvästi nopeammin kuin Ruotsissa. Hyvin tiedetään, että Suomessa työn tuottavuus ei pysynyt kallistuneiden yksikkötyökustannusten peesissä. Tämä romahdutti Suomen kilpailukyvyn. Vuodesta 2014 eteenpäin yksikkökustannukset ovat molemmissa maissa kuitenkin laskeneet. Ennusteen mukaan laskeva trendi jatkuu aina vuoteen 2018 asti. Suomessa trendiä vauhdittaa etenkin tänä ja ensi vuonna kiky-sopimus, jonka rooli Suomen kilpailukyvyn palauttamisessa on keskeinen.

Myös velkaantumisen osalta Suomi keulii Ruotsin ohi. Finanssikriisi osui Suomeen selvästi Ruotsia pahemmin. Kriisiä on jouduttu Suomessa hoitamaan ja lieventämään merkittävältä osin velkarahalla. Ahdinkoa on pahentanut myös Suomen elinkeinoelämän viime vuosien mittavat rakenteelliset muutokset.

Vielä finanssikriisin alkaessa julkinen velkaantuminen molemmissa maissa oli varsin maltillista. Sittemmin kuilu Suomen ja Ruotsin välillä on kasvanut nopeasti. Suomen julkinen velka suhteessa bkt:hen ylitti 60 prosentin rajan vuonna 2014. EU-komissio ennakoi suhteen kasvavan edelleen noin 66 prosenttiin vuonna 2018. Ruotsissa julkisen velan suhde bkt:hen puolestaan kääntyi laskuun vuonna 2015. Laskun ennakoidaan jatkuvan siten, että vuonna 2018 julkinen velka suhteessa bkt:hen olisi enää vain 37 prosenttia.

Ruotsissa julkisen talouden kestävyyttä tukee hidastuneen velkaantumisen lisäksi myös EU:n korkein työllisyysaste 15–64 -vuotiaiden ikäryhmässä. Suomeen verrattuna lähes seitsemän prosentin ero antaa naapurille aivan toisenlaiset mahdollisuudet huolehtia hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksesta.

Finanssikriisi ja muut epäonnistumiset Suomen taloudessa romahduttivat Suomen viennin pitkäksi aikaa. Etenkin vuodesta 2014 lähtien Ruotsin vienti sen sijaan on kasvanut vauhdikkaasti ja kasvun ennakoidaan jatkuvan. Myös Suomi on vähitellen pääsemässä kiinni viennin kasvuun. EU-komissio ennakoi Suomen viennin kasvavan tänä ja ensi vuonna 2–3 prosentin vauhtia. Ruotsissa viennin kasvu on kuitenkin jälleen kerran Suomeakin ripeämpää.

Ruotsin parempi kehitys johtuu pitkälti elinkeinoelämän monipuolisuudesta. Suomi ja Ruotsi ovat molemmat osaamisintensiivisiä talouksia, mutta Ruotsissa tarjonta vaan on laajempi. Nokian taannoinen menestys tuuditti suomalaiset paitsi elämään yli varojensa, myös ajattelemaan yhden verotuloja kartuttavan yrityksen menestyksen tarkoittavan, että kaikki ovat erinomaisia.

Todellisuudessa Suomi tuottaa kuitenkin edelleen pääasiassa investointihyödykkeitä ja niissäkin myyvin kärki on kapea. Ruotsi taas on mukana laajemmin myös kuluttajamarkkinoilla. Syntynyttä kuilua selittää merkittävästi lisäksi palveluliiketoiminnan kehityksessä tapahtunut eriytyminen. Ruotsin palveluvienti on kasvanut noin 40 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suomen palveluvienti samalla ajanjaksolla ei ole kasvanut lainkaan.

Seuraavan kolmen vuoden ajan Ruotsin talouskasvun ennustetaan olevan keskimäärin 2,2 prosentin luokkaa vuodessa. Jos oletetaan, että kasvu jatkuisi samantasoisena seuraavat kymmenen vuotta, tulisi Suomen vuotuisen talouskasvun olla 3,8 %, jotta ”menetetyn vuosikymmenen” aikana syntynyt kuilu saataisiin viimein kurottua kiinni. Mahdotonta, sanoisi pessimisti, mutta ehkä vielä syntyy sellainen kansallinen konsensus että rakenteita uudistamalla ainakin yrittäisimme.

Talouden tuottavuuskasvua tuleekin nyt tukea laajalla rintamalla. Hyvää kehitystä ei saa pilata laaja-alaisilla ylimitoitetuilla palkankorotuksilla tai julkisen talouden löysällä hoidolla.

Jari Gustafsson, kansliapäällikkö, TEM

Jari Gustafsson

Lisää kommentteja