Maailma on muuttunut melkoisesti siitä, kun nykyinen työttömyysturvalaki tuli voimaan lähes viisitoista vuotta sitten. Globalisaatio, digitalisaatio ja robotisaatio herättävät monen mielessä huolta oman työn kohtalosta, mutta työnmurros tarjoaa yksilötasolla myös aivan uudenlaisia mahdollisuuksia työn tekemiseen.

Entistä useammin uudet työmahdollisuudet tarjoutuvat muuna kuin perinteisenä palkkatyönä. Kokonaan uusia ammatteja syntyy, ja mahdollisuudet hankkia tuloja jopa maailmanlaajuisesti kasvavat. Kuinka moni olisi esimerkiksi kymmenen vuotta sitten arvannut, että tubettajana – siis tekemällä videoita YouTube-palveluun – voi ansaita elantonsa? En minä ainakaan. Tänä päivänä kuitenkin kymmenet, ehkä jopa sadat suomalaiset nuoret työllistävät näin itsensä.

Työ siis muuttuu, ja siksi meidän on päivitettävä myös työttömyysturvalaki vastaamaan sitä todellisuutta, jossa työtä tehdään entistä useammin perinteisen palkkatyösuhteen ulkopuolella tai yrittäjyyttä ja palkkatyötä joustavasti yhdistellen.

Hallitus antaa tällä viikolla eduskunnalle esityksen työttömyysturvalain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan, että työtön voisi toimia yrittäjänä neljän kuukauden ajan ilman, että yritystoiminta vaikuttaa hänen oikeuteensa saada työttömyysetuutta.

Yritystoiminta ei nykyisinkään ole kaikissa tilanteissa este työttömyysetuuden saamiselle. Jos yritystoiminta ei estä kokoaikatyön vastaanottamista, sitä pidetään sivutoimisena eikä se näin ollen estä työttömyysetuuden saamista. Vuoden 2017 alusta työttömyysturvalakia muutettiin siten, että myöskään enintään kaksi viikkoa kestävä päätoiminen yritystoiminta ei estä työttömyysetuutta. Mihin tätä uutta muutosta siis tarvitaan?

Muutoksella pyritään tekemään työttömyysturvajärjestelmästä mahdollisimman ennakoitava ja selkeä. Kun työtön pystyy nykyistä helpommin arvioimaan yritystoiminnan aloittamisen vaikutuksen toimeentuloonsa, kynnys yritystoiminnan aloittamiseen laskee. Lisäksi TE-toimiston on helpompi arvioida yritystoiminnan työllistävyyttä neljän kuukauden jälkeen kuin aivan yritystoiminnan aloitusvaiheessa.

Pitkällä aikavälillä muutos voi parhaimmillaan nostaa työllisyysastetta, vähentää työttömyysetuusmenoja ja lisätä verotuloja.

Kun lainsäädäntöä muutetaan, muutosten vaikutuksista ei etukäteen ole täyttä varmuutta. Siksi muutoksia täytyy seurata ja niiden vaikutuksia arvioida. Tämäkin ehdotettu muutos on vain yksi niistä monista toimenpiteistä, joilla yrittämiseltä poistetaan esteitä ja joilla yrittäjänä toimiminen tuodaan entistä tasavertaisemmaksi vaihtoehdoksi palkkatyölle.

Jo nyt voin kuitenkin sanoa, että jos onnistumme tällä muutoksella valjastamaan käyttöön edes osan sellaisesta yrittäjyyspotentiaalista, joka muutoin jäisi hyödyntämättä, muutos kannattaa tehdä. Suomeen tarvitaan uusia yrityksiä, jotta talouskasvu vahvistuu ja työllisyys paranee.

Ja jos onnistumme tällä neljän kuukauden työttömyysetuutta vastaavalla satsauksella vaikuttamaan siihen, että työtön työllistää itsensä kestävästi, satsaus on ollut kannattava. Jos yritystoiminta kasvaa ja kehittyy siten, että yrittäjäksi ryhtynyt tarjoaa työtä myös jollekulle toiselle, tuotto on jo moninkertainen.

Työministeri Jari Lindström