TEM fokusoi itseään ja terävöittää toiminta-ajatustaan teemalla ”Kestävän kasvun agenda”. Sen taustalla on kaksi lähtökohtaa: Kansakunnan aineellinen hyvinvointi perustuu sen talouden tilaan, erityisesti elinkeinoelämän kykyyn tuottaa ihmisille työtä ja kansakunnalle lisäarvoa.

Globaalissa kilpailussa voi menestyä vain sellainen kansakunta, joka turvaa elinkeinoelämälleen edellytykset noiden tavoitteiden toteutumiseen.

Kilpailupolitiikka on parasta mahdollista kasvupolitiikkaa: kilpailullinen talous erottaa tehokkaat tehottomista, palvelevat heikommin palvelevista, innovatiiviset tuttuun ja turvalliseen pitäytyvistä.

Samalla on tärkeää huomata, että myös kuluttajapolitiikka on tärkeä osa kasvupolitiikkaa: kuluttajien luottamus ja kuluttamisen turvallisuus edistävät kuluttamista ja tehostavat kotimarkkinoiden toimivuutta. Perinteisen ”tuoteturvallisuuden” rinnalle, joskus ehkä ohikin, nousee nykyisin palvelujen laatu ja turvallisuus: mitä enemmän ihmiset ovat valmiita itseensä ja hyvinvointiinsa sijoittamaan, sitä selkeämmin kuluttajansuojan on turvattava myös ”palveluturvallisuutta”.

Kilpailullisuus luo kasvua, mutta ennen kaikkea se luo edellytyksiä kasvulle. Kilpailullisessa taloudessa yritykset kilpailevat asiakkaista sekä hinnalla että laadulla, usein myös molemmilla yhtä aikaa. Vaikeammin tunnistettava ja ehkä vähemmän ilmeinen on hyvän kuluttajansuojan merkitys kasvun kannalta, mutta myös kuluttajansuoja luo edellytyksiä kasvulle.

Kulutushyödykkeen hinnan ja laadun ohella myös kuluttamisen turvallisuus vaikuttaa ostopäätökseen. Nykyisessä globaalin kuluttamisen maailmassa nimenomaan kuluttamisen turvallisuuden pitäisi nousta selvästi entistä isompaan rooliin ja vaikkapa kotimaiselle verkkokaupalle tämä tarjoaa selkeän mahdollisuuden kilpailuedun luomiseen.

Täydellinen kilpailu – valistunut kuluttaja, rationaalinen ostopäätös ja vastuullinen myyjä

Kilpailupolitiikan ideaali on edelleen ”täydellinen kilpailu”, jossa markkinoilla on rajoittamaton joukko yrityksiä ja markkinoille voi tulla sekä uusia yrityksiä että uusia tuotteita ja palveluja.

Kuluttajapolitiikassa ajatus valistuneesta kuluttajasta, rationaalisesta ostopäätöksestä ja vastuullisesta myyjästä lienee lähellä samanlaista ideaalimallia kuin ”täydellinen kilpailu”.

Kasvupolitiikan näkökulmasta kuluttajapolitiikassa voidaan viedä kaikkia noita kolmea elementtiä lähemmäs toteutumistaan = parantaa kuluttajan mahdollisuuksia varmistua tuotteen tai palvelun soveltuvuudesta, edistää kuluttajan ymmärrystä omasta tarvehierarkiastaan ja taloudellisista riskeistään sekä lisätä mahdollisuuksia saada mahdolliset puutteet korjattua jälkikäteen.

Kaikkien noiden kannalta toimiva kuluttajansuojalaki eli mahdollisuus tuotteen tai palvelun puutteiden korjaamiseen on merkittävä mutta ei riittävä tekijä. Tavoitteeksi ei riitä se, että kuluttaja saa viranomaisten avulla sen mistä on ajatellut maksavansa tai että kuluttajan lakisääteiset vähimmäisoikeudet toteutuvat. Kasvupolitiikan intressissä kuluttamisen turvallisuus ja kuluttajakaupan turvallisuus tulisi pystyä nostamaan kilpailukeinoksi.

Kuluttajaviranomaiselta odotetaan siten uudenlaista roolia: valvovan viranomaisen rinnalle pitäisi luoda valmentava yhteistyökumppani – kuitenkaan valvojan roolista ja vastuista tinkimättä.

Lähes viisi vuotta sitten Suomessa yhdistettiin kilpailu- ja kuluttajaviranomaisten tehtävät, kun KKV aloitti toimintansa. Kilpailupolitiikan ja kuluttajapolitiikan yhteisenä tavoitteena on terveet ja toimivat markkinat, joilla yritykset toimivat vastuullisesti ja ottavat huomioon myös kuluttajien edut. Kaksi samaan suuntaan tähtäävää, vaikkakin edelleen osaksi toisistaan erillistä ja pääosin itsenäistä, politiikkavastuuta tekevät KKV:sta kasvun agendan ja kestävän kasvun tavoittelun keskeisen toimijan.

Pekka Timonen, ylijohtaja, TEM

KKV-päivä 2017:n materiaali: Kilpailu- ja kuluttajapolitiikka uudistuvassa taloudessa