Viime päivinä on laajasti uutisoitu suunnitelmista kasvattaa korkeakoulujen ja yliopistojen rahoitusta sadoilla miljoonilla euroilla.

Hallitusneuvotteluissa sovittiin sanatarkasti seuraavaa: ” Lisäksi korkeakouluja ja eri tarkoituksiin perustettuja rahastoja pääomitetaan. Tämä rahoitetaan valtion omaisuutta myymällä.”

Tähän mennessä on tehty periaatepäätös yliopistojen pääomittamisesta 70 miljoonalla eurolla vuoteen 2018 mennessä. Lisäksi ensi kesäkuun loppuun kerättävien lahjoitusten perusteella valtiovalta sijoittaa yliopistojen pääomiin kolminkertaisen summan, kuitenkin enintään 150 miljoonaa euroa.

Pääomitus perustuu siis aiemmin tehtyihin periaatelinjauksiin. Linjaa ei ole muutettu. Mutta sitä on syytä laventaa.

In science we trust. Tutkittuun tietoon nojaava ihmisen sivistyminen ja tieteellisen tutkimuksen omalakinen kehitys ovat itseisarvoja, joita yliopistoissa vaalitaan.  Tästä valistuksen ja sivistyksen aatteesta on syytä pitää kiinni. 

Sen rinnalla suomalaisessa korkeakoulu- ja tutkimuspolitiikassa on aina kulkenut Anders Chydeniuksen nimiin menevä hyötyajattelu. Tutkimuksen pitää tukea myös yhteiskunnallisen ja taloudellisen hyödyn syntymistä, siis parempien kaupallisten ja julkisten tuotteiden ja palveluiden sekä innovatiivisten toimintatapojen kehittämistä.

Tässä emme ole kovin hyvin onnistuneet, kuten maamme taloudellinen tilanne osoittaa. Olemme OECD-mittakaavassakin investoineet koulutukseen sekä perus- ja soveltavaan tutkimukseen merkittävästi yhteisiä ja yksityisiä voimavarojamme, mutta tulokset eivät näy talouden mittareissa.

Tämän vuoksi katsetta ei pidä kiinnittää vain yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitukseen, vaan koko innovaatioketjuun – perustutkimuksesta keksintöjen kaupallistamiseen saakka. Innovaatioseteli tukee tätä pk-yrityksien osalta ja on saanut hyvän vastaanoton.

Yritysten on osaltaan kannettava vastuunsa TK-investointien heikosta kehityksestä. Laskeva TK-investointien trendi on huolestuttava sekä yritysten itsensä että koko kansantalouden kannalta.

Rahoitusratkaisuista käytävää keskustelua onkin laajennettava koskemaan korkeakoulujen lisäksi myös VTT:n ja muiden tutkimuslaitosten sekä TEKESin toimintaa ja resursointia.

Olemme pyytäneet OECD:tä tekemään läpivalaisun maamme innovaatiojärjestelmästä. Tarkoituksena on ulkopuolisen silmin katsoa missä ovat ne ahtaumat, jotka estävät investointien nykyistä tehokkaampaa hyödyntämistä. Tämä on sitäkin tärkeämpää kun tiedämme valtion yksistään velkaantuvan ensi vuonnakin lähes 5,5 miljardilla eurolla. Investointien kohteet ja vaikuttavuus on harkittava tarkoin.

Ensimmäisiä tuloksia OECD:n tutkimuksesta saadaan vuodenvaihteessa ja lopulliset yhteenvedot ennen helmikuun puolivälin riihtä.

Tähän liittyy myös yritysten kannustimet. Olen ilahtunut siitä, että valtiovarainministeri Petteri Orpo haluaa selvittää verokannustimien vaikutukset TKI-investointien vaihdittamiseksi.

Uusien rahoituspäätösten on nojattava koko innovaatioketjua koskevaan tutkittuun tietoon. Tämä muodostaa perustan sille, että pystymme tekemään koko kansantalouden kannalta optimaalisia ratkaisuja.

Olli Rehn, elinkeinoministeri