Eurooppalaisilla työmarkkinoilla on aiempaa enemmän naisia, ikääntyneitä työntekijöitä ja palvelualoilla työskenteleviä. Työväestö on entistä koulutetumpaa. Epätyypilliset työnteon muodot nostavat päätään: moni työ on osa-aikainen tai lyhytaikainen ja yksinyrittämisen muodot ovat moninaistuneet. 

Miltä näyttävät työelämän laadun trendit? Eurooppalaisen työolotutkimuksen mukaan työn laatu on vuosien 2000 - 2015 välillä kehittynyt EU-maissa pääosin hyvään suuntaan. Työajan laatu, vaikutus- ja osallistumismahdollisuudet, taitojen käyttö ja osaamisen kehittäminen sekä uranäkymät ovat kohentuneet. Työn fyysiset vaatimukset ovat hellittäneet. Tämä on kuvaus koko Euroopasta.

Kun tuloksia tarkastelee hienojakoisemmin, huolta aiheuttaa työntekijöiden polarisoituminen – toisilla työolot ovat varsin hyvät, toisilla parantamisen varaa on paljon. Pohjoismaissa trendit eivät ole kaikilta osin yhtä selvästi nousevia kuin Euroopassa keskimäärin.

Pohjoiset maat ovatkin työelämän laadussa monesti jo Euroopan huipulla. Työnteon itsenäisyys ja työntekijöiden osallistuminen työpaikalla ovat tästä esimerkkejä. Suomi erottuu työelämäkysymyksissä edukseen korkean osaamisen, luottamuksen ja yhteistyön sekä turvallisen toimintaympäristön maana.

Entistä laadukkaampi työelämä digitalisaation myötä?

Digitalisaation ja teknologisen kehityksen edetessä työnteko muuttuu - markkinat, liiketoiminta, työnteon tavat ja paikat, töiden organisointi, osaamisvaatimukset sekä työn sisältö. Mitä tämä tarkoittaa työmarkkinoiden toiminnalle ja työelämän laadulle? Eurooppalaisia vastauksia näihin kysymyksiin tarjoilee EU:n erillisvirasto, Eurofound (Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö).  

Eurofound järjesti yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä työmarkkinajärjestöjen kanssa seminaarin marraskuisessa Helsingissä Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella. Työelämän kehittäjät, virkamiehet ja tutkijat Suomesta, Ruotsista, Tanskasta ja Virosta miettivät Eurofoundin esittämän tilannekuvan pohjalta, miten työelämää voi ja pitää kehittää digitalisaation aikakaudella.

Luottamus, yhteistyö ja rohkeus miettiä, miten digitalisaatio muuttaa työtä, ovat perusta, jonka päälle rakentaa tulevaisuutta. 

Kansainväliset vertailut ja yhteistyö auttavat näkemään laajan kuvan ja nostavat esille uusia teemoja ja näkökulmia, joita kotimainen tutkimus ei aina tavoita.Kansallinen tutkimus tunnistaa, mihin ongelmakohtiin pitäisi konkreettisesti puuttua, millaista toimintaa tukea, ja kertoo toimien vaikutuksista.

Seminaarissa käytiin vilkas keskustelu alustojen kautta tehtävästä hyvin moninaisesta työstä ja siihen liittyvistä vastuista ja työloista. Ratkaistavia kysymyksiä ovat muun muassa työtulojen riittävyys ja ennustettavuus, työajan käyttö, työterveys ja -turvallisuusasiat sekä työehdoista neuvottelemisen mahdollisuudet.

Tutkimustietoja ja politiikkasuosituksia alustatyöstä Suomessa löytyy Suomen Akatemian Swipe-hankkeesta. Alustatyötä tekevien työurat eroavat totutusta, siksi sosiaaliturvan, eläkejärjestelmän ja työterveyspalveluiden tulisi huomioida nykyistä paremmin alustatyöntekijät ja töiden tarjoajat.

Eurofoundin viime aikaista tutkimustietoa työelämän laadusta ja digitalisaatiosta:

• Does employment status matter for job quality?
• Are computers making work more routine and less social?
• New forms of employment
• Working conditions in a global perspective
• Sixth European Working Condition Survey – Overview report
• Working anytime, anywhere: The effects on the world of work
• Platform work: Maximising the potential while safeguarding standards?

Maija Lyly-Yrjänäinen, erityisasiantuntija, TEM