Samaan aikaan, kun kärsimme korkeasta työttömyydestä, monilla aloilla on pulaa osaajista. Kun asiasta kysytään työnantajilta, osaamiseen liittyvät puutteet ovat keskeinen syy rekrytointivaikeuksille. Piiloon jäävät kuitenkin sellaiset tekijät, jotka estävät aktiivisen työnhaun ja avoimille työmarkkinoille siirtymisen. Esimerkiksi vakavat terveysongelmat edellyttävät niiden hoitamista ennen kuin työllistyminen on mahdollista.

Myös OECD:n tuore Työttömyyden kasvot -raportti osoitti, että työttömien työllistymisen keskeiset esteet liittyvät Suomessa nykyisin terveydentilaan ja osaamiseen.

Suomessa työllistyminen edellyttää usein korkeakoulututkintoa 

Korkean työllisyysasteen, taloudellisen kasvun ja kansainvälisen kilpailukyvyn saavuttamiseksi tulee taata, että osaavaa työvoimaa on saatavilla riittävästi. Työpaikkoja syntyy, kun on työvoiman tarjontaa, mutta paremmin koulutettu, osaavampi ja tuottavampi työvoima mahdollistaa tulevaisuuden kannalta kestävämmän ja muuntautumiskykyisemmän elinkeinorakenteen kuin heikosti koulutettu työvoima.

Suomessa työvoimapula painottuu OECD-maista voimakkaimmin korkeaa koulutusta edellyttäviin tehtäviin. Työmarkkinoiden osaamistarpeet kasvavat nopeasti, ja vuosina 2017–2035 täytettävistä työpaikoista jopa 56 prosenttia edellyttää korkeakoulutusta. Samaan aikaan tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä puolet 25–34-vuotiaista on korkeakoulutettuja. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää nykyisiin koulutusmääriin verrattuna sataa tuhatta uutta korkeakoulututkintoa 2030 mennessä. Tavoitteesta tullaankin jäämään huomattavasti. Tarvetta on myös jatkuvan oppimisen systemaattisemmalle tukemiselle, jotta tuleviin työmarkkinoiden osaamistarpeisiin pystytään tehokkaasti vastaamaan. 

Suurimman esteen muodostavat työttömien terveysongelmat

Tammi-helmikuussa toteutettu vuoden 2021 Sosiaalibarometri tuottaa uutta tietoa TE-toimistojen asiantuntijoiden sekä kuntien työllisyyspalveluista vastaavien työntekijöiden käsityksistä työllistymisen keskeisistä esteistä omalla alueellaan. 12. toukokuuta julkaistiin barometrin työllisyyteen keskittyvä osaraportti.

Sosiaalibarometrissä vastaajille annettiin valmiiksi 10 erilaista työllistymiseen vaikuttavaa tekijää. Ne liittyivät työttömien työnhakijoiden osaamiseen, terveydentilaan, alueellisiin tekijöihin ja sosiaaliturvaan. Lisäksi vastaajilla oli mahdollisuus avovastauksessa nostaa esiin muut mielestään keskeiset syyt, jotka liittyvät työttömien työnhakijoiden työllistymiseen ja sen vaikeuksiin.

Työttömien terveysongelmat nousivat tärkeimmäksi esteeksi sekä TE-toimistojen asiantuntijoiden että kuntien työllisyyspalveluista vastaavien työntekijöiden vastauksissa. Terveystekijät korostuivat erityisesti kuntien työntekijöiden vastauksissa. Heistä seitsemän kymmenestä näki heikon fyysisen terveydentilan ja mielenterveyden ongelmien vaikuttavan työllistymiseen paljon tai melko paljon. Kuusi kymmenestä vastasi päihderiippuvuuden vaikuttavan alueensa työttömien työllistymiseen paljon tai melko paljon.

TE-toimistojen asiantuntijoiden tilannekuva työttömien terveydentilasta oli hieman optimistisempi, muttei sekään hyvä. Hieman yli puolet näki fyysisen terveydentilan vaikuttavan työllistymiseen paljon tai melko paljon.

Myös koulutuksessa ja osaamisessa olevat puutteet nousivat vastauksissa esiin. Osaamisen eri ulottuvuuksista selvästi merkityksellisimmäksi nousi suoritetun muodollisen koulutuksen taso. Sen näki vaikuttavan työllistymiseen erittäin paljon yli neljännes kuntien työllisyyspalveluista vastaavista sekä lähes joka viides TE-toimiston asiantuntija.

Perustaidoissa ei nähty olevan läheskään yhtä usein työllistymiseen vaikuttavia puutteita. Avovastauksissa nostettiin kuitenkin esiin kielitaito ja ennen kaikkea suomen kielen taito merkitys. 

Sekä terveyteen että koulutukseen liittyvät tekijät nähtiin merkittävämpinä työllistymisen esteinä kunnissa. Tätä selittänee se, että kuntien työllisyyspalveluiden asiakkaat ovat pääsääntöisesti monialaisen tuen tarpeessa olevia työttömiä työnhakijoita. 

Kaiken kaikkiaan vastaukset antavat huolestuttavan kuvan työttömien työllistymisen edellytyksistä. Kuten OECD:n tuoreesta tutkimuksesta ilmenee, kyse ei ole joko-tai-tilanteesta, vaan usein erilaiset työllistymistä vaikeuttavat ongelmat kasaantuvat. Osaajien saaminen tulevaisuuden työmarkkinoille edellyttääkin, että hyvinvointipalvelumme ovat laadukkaita ja myös työttömien saatavilla.

Minna Ylikännö, erityisasiantuntija, työ- ja elinkeinoministeriö
Aleksi Kalenius, erityisasiantuntija SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry