TEMatiikkaa-blogi

TEMatiikkaa-blogissa julkaistaan ministeriön ajankohtaisia aiheita käsitteleviä kirjoituksia.

Työllisyystilastojen tulkinta vaatii perehtymistä

Petri Syvänen Julkaisupäivä 17.11.2017 10.12 Blogit

Työmarkkinoita kuvaavat tilastot saavat julkisessa keskustelussa erityistä huomiota, koska työllä on suuri merkitys ihmisten jokapäiväisessä elämässä ja toimeentulossa. Ihmetystä ovat herättäneet etenkin työ- ja elinkeinoministeriön ja Tilastokeskuksen luvuissa esiintyneet erot.

Työttömyyden kaksi eri mittaustapaa

Viime kuukausien aikana TEM:n Työnvälitystilaston työttömien työnhakijoiden määrä on vähentynyt 50 000 henkilöllä kuukausittain verrattuna edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Samaan aikaan Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen työttömien määrä on vähentynyt huomattavasti hitaammin tai joinakin kuukausina jopa noussut. Miten tämä on selitettävissä?

Tilastoilla on kaksi keskeistä eroa: menetelmä ja työttömyyden määritelmä. Työnvälitystilaston tiedot perustuvat TE-toimistojen asiakasrekisterin tietoihin. Jokaisen luvun takana on siis todellinen ihminen. Työvoimatutkimus on puolestaan otostutkimus, johon liittyy aina virhemarginaali. Kun syyskuun luvuilla työttömien määrä lisääntyi 10 000 henkilöllä, niin virhemarginaalit huomioiden lisäys saattoi olla jopa 27 000 tai vähennys 7 000 henkilöä. Työvoimatutkimuksessa täytyykin tarkastella pidemmän ajan kehitystä tai kausitasoitettuja lukuja, jotta yksittäisen kuukauden vaihtelun vaikutus häviää.

Toinen keskeinen ero liittyy työttömyyden määritelmään. TEM:n Työnvälitystilastossa työttömiksi työnhakijoiksi lasketaan kaikki työtä vailla olevat ja jotka eivät työllisty yritystoiminnassa. Lisäksi kokoaikaisesti lomautetut lasketaan lain mukaan työttömiksi työnhakijoiksi. Sen sijaan päätoimisia opiskelijoita ei lasketa edes loma-aikoina.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa työttömiksi lasketaan kaikki, jotka ovat olleet työtä vaille, hakeneet aktiivisesti työtä edeltävien neljän viikon aikana ja ovat valmiita ottamaan työtä vastaan seuraavan kahden viikon aikana. Tämän määritelmän täyttävät keväisin lukemattomat opiskelijat, kun he etsivät kesätöitä. Toukokuu onkin tyypillisesti ainoa kuukausi, jolloin työvoimatutkimuksessa on enemmän työttömiä kuin Työnvälitystilastossa.

Jos henkilö ei ole hakenut töitä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana, häntä ei lasketa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa työttömäksi vaan piilotyöttömäksi. Henkilö voi esimerkiksi heikossa työmarkkinatilanteessa tulkita, ettei työtä ole tarjolla, joten sitä on turha hakea. Vastaavasti työllisyystilanteen parantuessa hän alkaa jälleen etsiä töitä ja siirtyy täten Tilastokeskuksen luvuissa piilotyöttömästä työttömäksi. Työllisyystilanteen parantuminen voi siis tässä tilastossa paradoksaalisesti johtaa työttömien määrän kasvuun.

Samaan aikaan, kun työttömyyden määritelmä hidastaa työttömien määrän vähenemistä Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa, nopeuttavat tietyt tekijät laskua TEM:n Työnvälitystilastossa. Tällaisia lainsäädäntömuutoksia ovat olleet esimerkiksi työttömyyseläkkeen sekä ryhmälomautusmenettelyn loppuminen muutama vuosi sitten.

Tänä vuonna työttömien määrää on pienentänyt parantuneen työmarkkinatilanteen lisäksi työttömien työnhakijoiden määräaikaishaastattelujen tehostaminen. Säännöllinen yhteydenpito on aktivoinut työttömiä työnhakuun tai erilaisiin palveluihin, mikä on vähentänyt työttömyyttä. Lisäksi haastattelujen myötä rekisteristä on saatu poistettua henkilöitä, jotka eivät tosiasiassa ole työttömiä.

Miten avoimet työpaikat lasketaan?

TE-toimistojen kautta haetaan työntekijöitä noin puoleen kaikista työpaikoista. Näistä avoimista työpaikoista kerätään tietoa TEM:n Työnvälitystilastoon. Tiedot saattavat sisältää jonkin verran päällekkäisyyttä, vaikka uusi työpaikka kirjataan vain yhden kerran. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että työnantaja ilmoittaa avoimen työpaikan useampaan TE-toimistoon tai useammalle vuokratyöfirmalle, jotka puolestaan kaikki ilmoittavat sen avoimeksi. Päällekkäisiä Työnvälitystilaston avoimista työpaikoista on vuositasolla noin kaksi prosenttia.

Tilastokeskus tuottaa neljännesvuosittain avoimista työpaikoista tilastoa, joka on otospohjainen. Kvartaalin luku kuvaa kyseisen neljänneksen viimeisen kuukauden ensimmäisen päivän avointen työpaikkojen lukumäärää. Esimerkiksi kuluvan vuoden toisen neljänneksen avointen työpaikkojen lukumäärä (36 800) koskee 1.6. avoinna olleiden työpaikkojen lukumäärää. Se on melko lähellä Työnvälitystilastossa toukokuun lopussa avoinna olleiden työpaikkojen lukumäärää (40 200).

Edellä on todettu, että TE-toimistojen kautta haetaan työntekijöitä noin puoleen kaikista työpaikoista ja työpaikoissa voi olla hieman päällekkäisyyttä. Miten sitten on mahdollista, että Tilastokeskuksen avointen työpaikkojen lukumäärä on vielä pienempi? Ensinnäkin Tilastokeskuksen lukuihin liittyy otoksesta johtuva virhemarginaali. Merkittävin ero ovat kuitenkin alle kuukauden kestävät työsuhteet, joita ei lasketa mukaan Tilastokeskuksen lukuihin, mutta joita TEM:n työnvälitystilastossa on noin 6–7 prosenttia.

Tilastot täydentävät toisiaan

Molemmilla tilastoilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa sekä työttömyyden että avointen työpaikkojen mittaamisessa. Tilastot myös täydentävät toisiaan: työllisten määrän saa kuukausittain vain Työvoimatutkimuksesta ja TE-palveluiden tiedot vain Työnvälitystilastosta. Tilastokeskuksen avointen työpaikkojen tilasto kuvaa työpaikkojen määrää tarkasti toimialan mukaan, kun taas Työnvälitystilastosta tiedot ovat saatavilla kuukausittain tarkoilla ammatti- ja aluejaoilla.

Tilastot ovat itsessään yksinkertaistus kuvaamastaan todellisuudesta, eiväthän ne muuten olisi tilastoja. Joka tapauksessa tilastojen tulkinta vaatii aina sisällön tuntemusta. Pelkillä oletuksilla ja yksinkertaistuksilla voi mennä pahastikin metsään.

Petri Syvänen, neuvotteleva virkamies, TEM

Lisätietoa TEM:n Työnvälitystilaston ja TK:n Työvoimatutkimuksen työttömyyden mittaamisen eroista
Lisätietoa TEM:n Työnvälitystilaston ja TK:n avointen työpaikkojen tilaston eroista

Kommentit
Lisää kommentti
jarl
"Tänä vuonna työttömien määrää on pienentänyt parantuneen työmarkkinatilanteen lisäksi työttömien työnhakijoiden määräaikaishaastattelujen tehostaminen. Säännöllinen yhteydenpito on aktivoinut työttömiä työnhakuun tai erilaisiin palveluihin, mikä on vähentänyt työttömyyttä." Aha.

Kuinka moni työtön on tänä vuonna/per kuukausi TEM:n tilastojen mukaan saanut tehostuneiden määräaikaishaastattelujen johdosta työpaikan?

Ovatko avoimet työpaikat lisääntyneet - jos ovat, niin miten paljon em. lisäys on pienentänyt TEM:n tilastojen mukaan työttömien (saanut työpaikan) määrää?

Mikä on tehtyjen määräaikaishaastattelujen vaikuttavuus eli laatu - montako määräaikaishaastattelua on tehty tänä vuonna/kuukaudessa ja moniko niistä on johtanut asiakkaan työllistymiseen (pois lukien palkkatukityö)?

Pelkillä oletuksilla ja yksinkertaistuksilla voi mennä pahastikin metsään - mies Sherwoodin metsääkin synkemmästä pöheiköstä haluasi kuulla sisällön tuntemusta em. asioista.
Kirjoitettu 23.11.2017 8:47.
Petri Syvänen
Työnvälitystilaston mukaan vuoden 2017 tammi-lokakuun aikana on ilmoitettu TE-toimistoihin yhteensä 505 700 uutta avointa työpaikkaa. Määrä on lisääntynyt edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta 20 000:lla. Kuluvan vuoden aikana työpaikoista on täytetty TE-toimistossa työnhakijana olleella henkilöllä 52 700 työpaikkaa, jossa on lisäystä edellisestä vuodesta 4 100. Avoinna olleista työpaikoista suurimman osan avoinna olo päättyy hakuajan päättymiseen (kuluvan vuoden aikana 393 200 työpaikan osalta). Suurin osa näistäkin työpaikoista täyttyy. Täyttyminen voi tapahtua myös työnhakijalla. Työnhakijoille tehtyjen työtarjousten lukumäärä on myös lisääntynyt.

Tammi-lokakuun aikana on päättynyt yhteensä 543 800 työttömyysjaksoa, joka on 31 600 enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Työttömyysjaksoista suurin osa (37 %) päättyi työllistymiseen avoimille työmarkkinoille tai TE-toimiston järjestämään palveluun (31 %). 22 prosenttia työttömyysjaksoista päättyi siihen, ettei henkilö uusinut työnhakuaan TE-toimiston kanssa sovitulla tavalla. Tämä osuus sisältää työvoiman ulkopuolelle siirtyneitä, mutta myös työllistyneitä. Työpaikan saaminen usein unohtuu ilmoittaa TE-toimistolle. Määräaikaishaastatteluiden myötä oma vaikutuksensa on ollut aikaisempaa useammin edellytetyllä yhteydenpidolla. Määräaikaishaastatteluihin liittyviä työnhakusuunnitelmia on tehty tai päivitetty kuluvan vuoden aikana 677 200. Määrä on lähes 3,5-kertaistunut edellisestä vuodesta. Määräaikaishaastatteluiden vaikuttavuudesta pitäisi olla saatavilla arvioita loppuvuodesta. Kattava ulkopuolisten toteuttama tutkimus määräaikaishaastatteluista tehdään ensi vuoden aikana.
Kirjoitettu 24.11.2017 10:40 vastauksena kirjoittajalle jarl.
jarl
Määräaikaishaastattelujen vaikuttavuudessa on kyse syy-seuraus-suhteesta: onko määräaikaishaastattelu vaikuttanut siten, että työtön työnhakija on työllistynyt: työnvälitykseen (työtön työnhakija saa työpaikan) liittyy lukematon määrä muuttujia – mikään määrällinen muuttuja ei selitä em. syy-seuraussuhdetta, tutkia toki voi, mutta vaikuttavuus ei selviä ihmiskunnan jäljellä olevan lasketun elinajan puitteissa
Lisäksi määrällisiin muuttujiin sisältyy jo sinällään virhemahdollisuuksia kuten saman työpaikan ilmoittaminen useaan kertaan, väärät/ei-ajantasaiset kirjaukset Te-toimistoissa, ja ”tutkintamenetelmiin” – ja tapoihin liittyvät virheet.
Määräaikaishaastattelujen vaikuttavuuden arvioinnissa tarvitaan laadullisia muuttujia ja laatuanalyysia, joita ei määräaikaishaastattelujen yhteydessä ole noussut esiin, ensimmäistäkään – vaikuttaa siltä, että laadullinen data-analyysi ei ole käytössä.
En ehkä syyllistynyt oletuksiin, mutta varmaankin yksinkertaistuksiin – sitä saa mitä tilaa, ja niin metsä vastaa kuin sinne huutaa.
Kirjoitettu 24.11.2017 14:50 vastauksena kirjoittajalle Petri Syvänen.
Petri Syvänen
Se on totta, ettei määrällisten muutosten voida suoraan osoittaa johtuvan määräaikaishaastatteluiden käyttöönottamisesta. Samaan aikaan vaikuttaa myös työmarkkinoiden parantunut tilanne. Määräaikaishaastatteluiden vaikutusta on voinut päätellä muun muassa viiveestä, jolla pitkäaikaistyöttömyys kääntyi laskuun kokonaistyöttömyyden jälkeen. Se tapahtui muutamaa kuukautta aikaisemmin kuin edeltäneiden taantumien jälkeen. Alkuvuodesta oma vaikutuksensa oli tietojen korjaantumisella rekisterissä. Silloin pitkäaikaistyöttömyyksiä päättyi selvästi edellisvuotta enemmän. Nyt syksyllä päättyneet pitkäaikaistyöttömyydet eivät ole enää lisääntyneet, vaan ovat viime vuoden tasolla. Nyt pitkäaikaistyöttömyyden määrää laskee erityisesti alkaneiden pitkäaikaistyöttömyyksien selvä vähentyminen. Tekeillä oleva sisäinen selvitys määräaikaishaastatteluiden vaikutuksista antaa joitakin vastauksia kysymyksiin. Laajemmin niitä saadaan ensi vuonna tehtävästä tutkimuksesta, jonka pitäisi ottaa laajasti huomioon haastatteluihin liittyvät tekijät. Tutkimukselta on lupa odottaa kattavaa haastatteluiden laadullista analyysiä.
Kirjoitettu 24.11.2017 15:58 vastauksena kirjoittajalle jarl.
Niklas
Miten TEM:n tilastojen "Täyttyneet työpaikat" muuttuja lasketaan? eli mitkä/miten työpaikat lasketaan täyttyneiksi?
Kirjoitettu 7.2.2018 11:47.
Petri Syvänen
Työnvälitystilastossa täyttyneisiin työpaikkoihin lasketaan ne, joiden avoinna olo on päättynyt siihen, että se on täytetty TE-toimiston hakijalla tai muulla hakijalla. Avoinna ollut työpaikka on voitu täyttää myös verkon kautta. Keskeistä on, että TE-toimiston asiakasrekisteriin on tullut tieto, että työpaikka on täytetty jollakin edellä mainituista syistä.
Kirjoitettu 8.2.2018 8:47 vastauksena kirjoittajalle Niklas.
jarl
Käsittääkseni työssä olevaksi lasketaan TEM.n tilastoissa työnhakijat, jotka työskentelevät yli neljä tuntia viikossa ja myös 0-sopimuksella työskentelevät, riippumatta siitä onko heillä työtä tai ei.

On peräti vaikea keksiä mitkä ovat odotukset em. ”laatututkimusten” tuotosta? Työnvälitykseen ei tarvitse lisätä kuin yksi muuttuja – työhaastattelu – jotta havaitaan miten sameilla vesillä liikutaan. Olettaen ja yksinkertaistaen: työnantaja valitsee sopivan työntekijän työnhakijan ominaisuuksien ja työhaastattelun perusteella; sen osoittaminen mikä de facto on määräaikaishaastattelujen vaikutus, on työläs tehtävä.

Jos te-toimistojen johdolta on miettimättä

1) mitä on korkealaatuinen työnvälitys
2) mitkä ovat korkealaatuisen työnvälityksen tavoitteet asiakkaiden yksilöllisissä tilanteissa
3) ja miten em. tavoitteet saavutetaan,

ei johdolla voi myöskään olla perusteltuja näkemyksiä siitä

a) mikä määrä virkailijoita tarvitaan, jotta korkealaatuista työnvälitystä voidaan tuottaa
b) minkälaisia virkailijoita (mitä ominaisuuksia/koulutusta heillä on) tulee rekrytoida, jotta heillä olisi mahdollisimman lyhyt oppimisjakso korkealaatuisen työnvälitystyön tekijöiksi
c) mitä koulutusta ja työnohjausta asiantuntijoille tulee antaa.

Esim. suurin osa Uudenmaan te-toimiston määräaikaishaastatteluista tehdään puhelimitse – tätäkö on korkealaatuinen työnvälitystyö, johon pitäisi myöntää lisäresursseja?

Em. kohdat ovat kriittisiä muuttujia tulevan maakuntauudistuksen suhteen.

Ei kai verovaroja pidä käyttää siihen, että byrokratiaa pyöritetään entistä nopeammin?
Kirjoitettu 8.2.2018 12:27.
Petri Syvänen
Työnhakija merkitään työssä olevaksi, kun säännöllinen viikoittainen työskentelyaika on vähintään 4 tuntia. Työssä yleisillä työmarkkinoilla olevaksi merkitään myös työnhakija, joka työllistyy työttömyysturvalain 2 luvussa tarkoitetulla tavalla päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssään.
Työssä yleisillä työmarkkinoilla olevaksi luetaan myös työnhakija, joka on tilapäisesti poissa työpaikastaan sairauden, loman, työriidan, sääesteen, koneiden rikkoutumisen tai muun tällaisen syyn vuoksi.
Myös vuorotteluvapaasijaiset kuuluvat tähän ryhmään, jos heidän työnhakunsa on voimassa.
Laadulliset tutkimukset ovat aina vaikeita tutkimusasetelman kannalta, mutta toisaalta tarpeellisia, jotta saataisiin tässä tapauksessa tietoa siitä mikä määräaikaishaastatteluiden merkitys on ollut työttömyyden purkamisessa ja pitkittymisen ennaltaehkäisemisessä.
Kirjoitettu 8.2.2018 14:46 vastauksena kirjoittajalle jarl.
Niklas
Miten usein työnantaja ilmoittaa työpaikan täyttyneeksi? Tuleeko tieto TE-toimiston asiakasrekisteriin lähinnä esim. palkkatukihakemusten yhteydessä?
Esimerkiksi koko maan tilastoissa, vuonna 2014 julkaistiin 467 354 uutta työpaikkaa, mutta työpaikkoja täytettiin ainoastaan 107 788 (n. 23%). Mitä muille työpaikoille tapahtui?
Työ ja yrittäjyys 37/2014 (s.59) tehdyn kyselyn mukaan julkista työnvälitystä käyttäneistä toimipaikoista keskimäärin 85% rekrytointiprosesseista johti palkkaukseen (kysely tehty 2014).
Näissä prosenteissa on aika merkittävä ero, osaatko sanoa mistä moinen johtuu?
Kirjoitettu 28.2.2018 18:31 vastauksena kirjoittajalle Petri Syvänen.
Selaa blogin artikkeleita