Viime kevätkesän käänteessä varmistunut kilpailukykysopimus on ollut välttämätön osa talouden kasvun käynnistymistä.  Kikyn läpimeno osoitti, että sopiminen on työmarkkinoilla edelleen mahdollista. On ymmärrettävää, että viime viikon tapahtumat työmarkkinoilla herättävät huolta. 

Pääministeri aikoo keskustella työmarkkinaosapuolten kanssa tulevana keskiviikkona. Hallitus ei tälläkään kertaa työntäydy työmarkkinaosapuoleksi. Sen sijaan hallituksella on velvollisuus ja oikeus huolehtia talouden ja työllisyyden kohenemisesta ja torjua niitä vaarantavat uhat. Se on vastuullisen hallituksen tehtävä joka päivä.

En usko kuitenkaan, että niinkin kaukana työmarkkinapöydästä oleva asia kuin kunnallisvaalit mitenkään voisivat vaikuttaa eri osapuolten harkintakykyyn isänmaan menestyksen kannalta keskeisissä asioissa.

Työ- ja elinkeinoministeriössä on seurattu ministeri Lindströmin toimeksiannosta kilpailukyvyn toteutumisen kattavuutta eri sopimusaloilla.  Selvitysmies Harri Hietalan raportin pohjalta tuloksia voi luonnehtia melko hyviksi.  

Esimerkiksi kikysopimuksen mukainen kriisilauseke otettiin käyttöön kahdestakymmenestä kuudesta sopimusalasta merkittävässä määrin kahdeksalletoista sopimusalalle. Tämä lauseke mahdollistaa työpaikkoja turvaavien työvoimakustannusten väliaikaisen alentamisen. - Toivoa tietysti sopii, että vientivetoinen talouden nousu tekee kriisilausekkeiden käytön tarpeettomaksi!

Myös työaikapankin käyttäminen lisääntyy entisestään kikysopimusten myötä. Kaikkien työmarkkinajärjestöjen ja eri osapuolten tavoitteina ovat toivottavasti edelleen paikallisen sopimisen edistäminen ja myös vientivetoiseen palkkamalliin siirtyminen.

Työaikojen pidentämisen toteutustapa osoitti, että vaikeimmista asioista voidaan parhaiten sopia paikallisesti. Vaikka kilpailukykysopimistekstissä ei sanottukaan, että työaikojan pidennykset pitää tehdä paikallisesti, niin näin tämä päätettiin tehdä neljällätoista sopimusalalla.

Suomen talous on nousemassa syvästä kuopasta. Vaikka kasvu on nyt käynnistynyt, on paljon työtä tehtävänä, että työllisyyden, viennin ja julkisen talouden luvut ovat asetettujen tavoitteiden mukaisia.

Mika Lintilä, elinkeinoministeri