Työperäisen maahanmuuton hallinto siirtyi sisäministeriöltä työ- ja elinkeinoministeriölle tämän vuoden alussa. Siirto tehtiin, koska Suomella on aito tarve houkutella maahan ammattitaitoista työvoimaa muualta. Lisäksi lupaprosessit kestävät monesti kohtuuttoman pitkään.

Kun esittelin TEM:n aloittaman työn toimituksille 14. helmikuuta, linjasin samalla keskeisen periaate-ehdon, jonka tulee kaikissa tilanteissa toteutua. Työperäinen maahanmuutto on hyväksyttävää vain, jos toimitaan suomalaisten työmarkkinoiden pelisäännöillä. Epäkohtiin on puututtava.

Julkisuudessa on noussut esiin ravintola-alaa koskevia epäselvyyksiä, joiden keskiössä on ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttö. Helsingin Sanomien laajassa artikkelissa kuvatut tapahtumat ovat yhteiskunnan näkökulmasta järjestelmän väärinkäyttöä. Ihmiset, jotka ovat luottaneet suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen oikeudenmukaisuuteen, ovat joutuneet petetyiksi ja hyväksikäytetyiksi.

Työperäinen maahanmuutto on hyväksyttävää vain, jos toimitaan suomalaisten työmarkkinoiden pelisäännöillä. Epäkohtiin on puututtava.

Suomen rikoslainsäädäntö mahdollistaa puuttumisen sekä kiskonnantapaiseen työsyrjintään että ihmiskauppaan. Ongelmia ilmenee pitkälti lain täytäntöönpanossa. Hallitusohjelmaan kirjattu poliisin ihmiskaupparyhmä on perustettava pian. Yhdenkään Suomen lainkäyttöpiirissä olevan ihmisen ei tule joutua tilanteeseen, jossa he putoavat lainsuojan ulkopuolelle.

Harmaan talouden torjunta on tämän hallituksen keskeinen tavoite. Työtä koordinoidaan johtamassani harmaan talouden ohjausryhmässä. Tahalliseen tai törkeän huolimattomaan alipalkkaukseen tullaan puuttumaan. Veronumeron käyttöönottamisella ravintola-alalle sekä taloushallintojärjestelmän automatisoinnilla voidaan myös estää väärinkäytöksiä.

Yksi esillä ollut vaihtoehto on ollut työperäistä maahanmuuttoa käyttävien yritysten akkreditointijärjestelmä. Kyseisessä mallissa luotettavat ja vakaat työnantajat saisivat hoidettua rekrytointinsa nopeammin. Samassa yhteydessä olisi hyvä myös pohtia kiristyksiä niille työnantajille, joiden rekrytoinneissa on ilmennyt ongelmia. Valvontaa on tehostettava ja sanktioita tarpeen mukaan lisättävä.

TE-toimistot voivat jo nykylainsäädännön nojalla pidättäytyä myöntämästä uusia työlupapäätöksiä niille työnantajille, jotka ovat laiminlyöneet velvoitteitaan. Lain soveltamisessa on kuitenkin epäselvyyttä. Osana työperäisen maahanmuuton toimenpiteitä olen pyytänyt TEM:n maahanmuuttoyksikköä valmistelemaan TE-toimistoille ohjeen pidättäytymispäätösten tekemiseen. Ohjeen myöhempi soveltaminen tulee osoittamaan sen, onko tarvetta myös lainsäädäntömuutoksille.

Tuula Haatainen, työministeri